Tammikuun pakkasessa aamuyöllä kahden aikaan kuorma-autonkuljettaja Arttu Hoffren oli juuri lähdössä jatkamaan matkaa. Hän oli purkanut yövuoron ensimmäisen elintarvikelastin kaupan pihassa ja lähdössä kohti seuraavaa paikkaa.

– Auton hytistä huomasin bensa-aseman takaa liikettä. Luulin, että siellä oli eläin. Vilkaisin uudestaan ja siellä olikin pikkuinen tyttö. Mietin mitä pitää tehdä. Sitten äkkiä auto seis ja tyttö pois pakkasesta, lapsi oli niin kylmissään ja paniikissa.

Tyttö itki äitiään ja oli tietenkin hädissään.

– Yritin kysellä, mistä hän oli tullut, mutta hän oli tietenkin niin paniikissa, että ei osannut vastata. Hän alkoi rauhoittumaan siinä viltin kulmassa, kun pääsi lämpimään autoon.

Tyttö oli kivunnut pinnasängystään ja lähtenyt kotoaan ulos, kun koko muu perhe nukkui. Hän oli kävellyt kotoaan muutaman sadan metrin matkan. Jälkikäteen lapsen äiti on kertonut, että kotiin on nyt asennettu ovihälytysjärjestelmät, ettei vastaavaa enää pääse tapahtumaan.

Tytöllä oli päällään vain lasten lyhyt pyjama-asu. Hän oli yli 10 asteen pakkasessa liikkeellä paljain jaloin.

Arttu Hoffren soitti heti hätäkeskukseen saadakseen apua paikalle. Tyttöä hän rauhoitti näyttämällä kännykästä videota Ryhmä Hausta. Se oli ensimmäinen lastenohjelma, joka Hoffrenille tuli tilanteessa mieleen.

”Olin hämillään, että mitä tässä tapahtuu”

Tapahtumat ovat yhä kirkkaina Hoffrenin mielessä, vaikka tapahtumasta, tammikuisesta pakkasyöstä, on liki tasan vuosi.

– En tiedä, miten pitkään tyttö loppupeleissä oli ollut ulkona. Onko muualla kerinnyt hortoilemaan, että bensa-asemalle löysi. Epäiltiin jälkikäteen, että puolen tunnin luokkaa plus miinus viisitoista minuuttia. Vaikea sanoa tarkkaa aikaa.

Hoffren kertoo, että oli tilanteessa itse aika hämillään, mitä tässä nyt tapahtuu. Kun ambulanssi tuli ja otti tytön haltuun, hän ei jäänyt sillä hetkellä ajattelemaan sen enempää omaa rooliaan ja mitä olisi voinut tapahtua, ellei hän olisi löytänyt lasta. Tytölle olisi voinut käydä todella ikävästi.

– Kyllähän se on aika harvinainen tilanne, että tuollainen sattuu. Hyvä fiilis, tyttö selvisi siitä hengissä ei käynyt mitään vakavampaa.

Paikka, josta tyttö löytyi, oli sellainen, ettei siellä päin ihan hirveästi öistä liikennettä ole. Heti tapahtuman jälkeen myös tytön äiti otti yhteyttä ja kiitteli. Äiti oli arvellut tytön kävelleen unissaan ulos talosta.

Nettipäivitys ja mediamylläkkä

Suurempaan julkisuuteen tapahtuma pääsi joulukuussa 2024, kun Hoffrenin työnantaja Kuljetusliike Kantola-Koramo sai kuulla työntekijänsä pikkutytölle antamasta avusta. Työnantaja nosti tapahtuneen esiin Facebook-sivuillaan. ”Kiitos Artun, tytölle kävi hyvin. Ollaan sinusta Arttu valtavan ylpeitä!”

Julkaisussa kerrotaan, että Arttua on myös muistettu yrityksen toimesta. Hänelle ollaan hakemassa myös hengenpelastusmitalia lapsen vanhempien toimesta.

Kantola-Koramon julkaisun jälkeen muun muassa Yle ja Iltalehti uutisoivat tapahtumasta.

– Kovasti ovat kyllä kehuneet. Kiitoksia on tullut omilta sukulaisilta ja työkavereilta. Ja on tuolla kadulla muutama tunnistanut, Hoffren tuumaa.

”En ajatellut siitä sen enempää”

22-vuotias kuljettaja tunnetaan työpaikalla vaatimattomana kaverina. Ehkä siksi meni liki vuosi, ennen kuin asia päätyi julkisuuteen.

– En silloin alussa asiasta kenellekään puhunut, en ajatellut siitä sen enempää. Jotain kautta asia tuli tiedoksi meidän työnjohdollemme. Sieltä kyselivät, onko tällaista tapahtunut, sieltä joku halusi tehdä nettiin jonkun jutun ja asia räjähti ihan käsiin. Moni oli kiitellyt Facebook kommenteissa. Melkein kaikki olen ne lukenut läpi, Hoffren tuumii.

Itse asiassa ihmisen pelastaminen ei ole hänelle edes ensimmäinen kerta. Aiempi tapaus sattui kaksi kolme vuotta sitten. Silloin silmiin osui humaltunut mies, joka oli hangessa penkan ja kävelypolun takana.

– Hän oli kaatunut hankeen ja nukahtanut siihen. Siinä oli niin korkea penkka, että kuorma-auton kyydistä hänet näin. Ei tiedä miten pitkään oli ollut. Sain hänet heräteltyä ja ambulanssit tulivat tosi äkkiä. Kyseinen tilanne oli myös aamuyöllä ja pakkasessa totta kai.

Silläkin tiellä oli aika vähän liikennettä. Henkilöauton kyydistä hankeen tuupertunutta ei olisi nähnyt.

– Kyllä kaksi tällaista tapahtumaa on jo sattunut. Pitää vähän tarkemmin silmät auki, kiinnittää huomiota. Kyllä tämä alitajunnassa vaikuttaa.

Kajaanilainen Arttu Hoffren ajaa Kantola-Koramolla elintarvikejakelua. Yritykseen hän on mennyt töihin saman tien, kun sai tarvittavan ajokortin.

– Tai oikeastaan jo ennen, olin siellä työharjoittelussa 16-vuotiaasta.

Työ on puoliksi terminaalityöskentelyä ja jakelua. Hän tekee työssään pelkkää yövuoroa, mikä on hänelle oma valintansa. Samalla se tarkoittaa, että työ on hyvin itsenäistä.

– Itse touhuat ja omaan tahtiin, hän tuumaa.