Jo maantiellä 25 Hangon suuntaan näkyy, että lähestytään yhtä Suomen suurimmista autojen tuontisatamista. Vastaan tulee henkilöautoilla lastattuja autonkuljetusautoja.

– Tänä vuonna on marraskuun puoliväliin mennessä tuotu 75 000 autoa, ahtaaja ja työsuojeluvaltuutettu Frank Granqvist kertoo.

Hurjimmillaan Hangon sataman kautta tuotiin puoli miljoonaa autoa vuodessa, silloin niiden suunta oli itä. Satamaan tulee niin konttiliikennettä kuin muuta rahtitavaraa. Vuoden alusta lokakuun loppuun aluskäyntejä on ollut 1500 ja tavaraliikennettä 4,5 miljoonaa tonnia. Viimeiset neljä vuotta tonnimäärä on kasvanut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kuitenkin alkanut vaikuttaa.

– Työssä vaikuttaa aina maailmantilanne myös oman firman ulkopuolella, Granqvist sanoo.

– Inflaatio nousee, kulutus laskee. Rakentamisen hiipuminen näkyy satamassa, pääluottamusmies Pauli Uusitalo lisää.

Omistajavaihdos mietityttää yhä

Tänä vuonna työpaikan isoin muutos on ollut omistajavaihdos, kun kansainväliseen konserniin kuuluva Euroports Finland Oy osti Hangö Stevedoringin. Toimihenkilöpuolella on vähennetty päällekkäisyyksiä ja tehty muutoksia. Ahtaajiin omistajanvaihdos ei ole vielä vaikuttanut. Asiat työvaatteita myöden ovat yhä entiset.

– Muutokset eivät ole vielä kentälle näkyneet, varmaan niitä ajan myötä tulee, Uusitalo arvioi.

Aiemmin omistajana oli Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board. Työnantaja panosti voimakkaasti työsuojeluun, vaikka metsäteollisuuden käytäntöjä ei helposti saatukaan jalkautettua satamaan.

– Paperitehdasta on vaikea verrata satamaan. Työsuojeluun panostettiin kuitenkin paljon, siitä pitää olla kiitollinen, Granqvist sanoo.

Pauli Uusitalo aloittelee vuoden 2023 alussa toista kauttaan päätoimisena pääluottamusmiehenä. Europortsin palveluksessa on Hangossa 112 vakituista ahtaajaa, verstaan työntekijät sekä lisäksi viitisenkymmentä tilapäistä työntekijää. Kokonaisuudessaan työntekijöitä on 170.

Ahtaajien edunvalvonta on vahvaa.

– Järjestäytymisaste on lähes sata, ehkä 99,3 prosenttia, Granqvist toteaa.

Hangon satamassa toimii myös toinen ahtausfirma, Stevena. Molempien yritysten ahtaajat kuuluvat ammattiosastoon 148 Hangö Hamnarbetare – Hangon Satamatyöntekijät ry.

Porukka pysyy, se kertoo hyvää

Ahtaaja Jori Hedbackille tuli syksyllä täyteen 25 vuotta samassa työpaikassa, Frank Granqvistille 22 vuotta. Molemmat ovat aikanaan tulleet töihin oppisopimuksella. Ahtaaja Tony Särs kertoi aloittaneensa ahtaajana 18-vuotiaana.

– Tähän päivään mennessä olen ollut töissä 19 vuotta, joista 15 vuotta vakkarina.

Pauli Uusitalo onkin tästä nelikosta tuorein. Hän on ehtinyt olla töissä ”vasta” 15 vuoden ajan. Hän kertoo, että työnkierrolla tehtäviin saadaan vaihtelua.

– Ei kai työpaikka ihan paska voi olla, kun on näin kauan viihtynyt. Täällä on hyvät ja huonot ajat, suhdanteet näkyvät satamassa. Satama on työpaikkana mieluinen, hommat vaihtelevat, saa olla ulkotöissä ja sisätöissä, ei tehdä liukuhihnatyötä. On työkaveritkin ihan mukavia – useimmiten, Tony Särs vitsailee.

Alalla ei edes pärjää ilman, että on vähän huumoria ja vähän kettuilua, sopivassa suhteessa. Miehet toteavat, että henki työntekijöiden kesken on hyvä. Paineet, jotka vaikuttavat mielialaan, tulevat muualta kuin työkavereista. Töissä on säännöllinen rytmi, tehdään yhdessä samalla porukalla ja omassa vuorossa ryhmä on kasassa.

– Tässä tietää kuinka kaveri toimii, on oltu töissä niin pitkään, että sen on oppinut tuntemaan. Näkee jo suun asennosta, onko hyvä päivä tai ei.

Työpaikalla puhutaan oikeastaan kaikesta.

– Melkein jokaisella on joku ystävä, jolle voi kertoa jos joku painaa sydäntä. Vuoroissa ei ole kuin 40 työntekijää kerralla, se on aika tiivis porukka kuitenkin, Hedback sanoo.

Parivaljakkona ja porukassa

– Teen kaikkea nosturista jalkamiehen hommiin, mutta en lastinlaskentaa eli taljaustyötä, Jori Hedback kuvailee työtään.

Hän kertoo, että nosturitöitä tehdään aina parivaljakkona. Toinen on mantteli eli merkinantaja, toinen ajaa.

Särs taas tekee kaikkea ajohommista lastinkiinnitykseen eli surraamiseen, mutta ei nosturitöitä ja lastinlaskentaa. Lastin kiinnitys ketjun kanssa on fyysisin työ alalla. Töitä tehdään myös pikkutrukkien kanssa vaunujen ja auton purkamisessa tai siirretään trailereita ja kontteja isommilla trukeilla tai kontinkurottajilla.

Töissä ei ole kylmärajaa. Kylmää oppii Uusitalon mukaan myös tietyllä tavalla sietämään. Kymmenen vuotta sitten tehty kaasuputkiprojekti, sen hyytävä sää ja tuulinen talvi silti muistetaan.

Tes-kierros ei ole helppo nyt, jos on sitä koskaan

Uusitalo pohtii, että tulevat tes-neuvottelut eivät välttämättä ole helpoimmat maailmantilanteen ja inflaation takia. Tes-tilanteesta on puhuttu niin osaston syyskokouksessa kuin työpaikalla.

Hangossa työntekijöiden neuvottelukunta neuvottelee myös paikallisen sopimuksen varsinaisen tessin kylkeen. Siinä sovitaan, miten omalla työpaikalla toimitaan. Tes antaa raamit, jonka pohjalta rakennetaan riippuen esimerkiksi siitä, millainen linjaliikenne satamassa on. Siinä voidaan sopia työajat ja tauotukset, mahdolliset ylityöt, vapaat tai työkäytäntöjä, kuten viikonlopputyöskentelyt. Sopimukseen voidaan kirjata varsinaisen työaikamallin alle se, minkälaisia poikkeavuuksia tulee työaikaan, jos jollain asiakkaalla on tietty erityistarve.

Viimeisin paikallinen sopimus on tehty keväällä 2018, se on kestänyt jo kolmen tessin verran. Yleensä sopimus uusitaan, kun jompikumpi osapuoli katsoo, ettei se vastaa nykyistä tilannetta.