Uhkatilanne bussissa: mitä jos seuraavalla kerralla kranaatti on aito?
Raisiossa linja-autossa tapahtunut pommiuhka nosti pinnalle uhkatilanteita koskevat ohjeistukset yrityksissä.
Linja-autossa matkalla Raisiosta Turkuun koettiin lauantai-iltapäivällä 28.10. kauhunhetkiä, kun yksi matkustajista nousi kesken matkan paikaltaan ja uhkasi matkustajia sekä kuljettajaa. Kädessään miehellä oli käsikranaatti, joka paljastui onneksi myöhemmin deaktivoiduksi, eli siitä puuttui räjähde ja sytytin.
54-vuotias mies oli vaatinut, ettei linja-auton ovia saa avata eikä kukaan saa poistua tai hän räjäyttäisi kranaatin. Kuljettaja kuitenkin avasi ovet ja 20 matkustajaa pääsi näin poistumaan linja-autosta.
Muutamaa päivää myöhemmin Varsinais-Suomen käräjäoikeus määräsi epäillyn vangittavaksi. Miestä epäillään todennäköisin syin panttivangin ottamisesta ja laittomasta uhkauksesta.
Kyseistä Raision ja Turun välillä kulkevaa linjaa liikennöi Nobina. Yrityksen Turun pääluottamusmies Niko Holm kertoo, että tapahtumaan reagoitiin yhtiössä nopeasti. Heti seuraavana päivänä työntekijät saivat tarkempaa tietoa tapahtuneesta, ja tarvittaessa työntekijöille on ollut tarjolla kriisiapua työterveyden kautta ja mahdollisuus jutella asiasta myös luottamushenkilöiden ja esimiesten kanssa.
– On tärkeää, että asiasta saa keskustella. Heti tapahtuman jälkeen kuljettajilla oli ehkä normaalia enemmän stressiä, mutta en näe, että tilanne olisi aiheuttanut suuremmin pelkoa ja ahdistusta, Holm sanoo.
Pommiuhkatilanteessa linja-auton ratissa ollut kuljettaja on toki sairaslomalla tapauksen jäljiltä.
– Kuljettaja on saanut jälkihoitoa heti kun on halunnut. Ja saa edelleen. Muita kuljettajia on opastettu ottamaan yhteyttä työterveyteen, josta saa tarvittaessa apua, Nobinan työsuojeluvaltuutettu Marko Malmi sanoo.
Vain ajan kysymys
Vaikka Raisiossa selvittiin säikähdyksellä, on tapahtuma herättänyt huolta alalla.
– Tilanne näyttäytyy tosi huolestuttavalta työsuojelun kannalta. Oliko tämä ainutlaatuinen tapahtuma vai tuleeko tällainen yleistymään? Malmi pohtii.
Itsekin parikymmentä vuotta linja-auton rattia pyörittänyt AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen toteaa tilanteen nostaneen aivan uudella tavalla pinnalle sen, että kuljettaja on vastuussa matkustajista – eikä ainoastaan liikenteen osalta, vaan myös muilla tavoin.
– Kun itse tuntee alaa, niin tuohan tämä todella ikäviä ajatuksia. Meillä nähdään Suomi jonkinlaisena lintukotona, mutta nämä ilmiöt rantautuvat myös tänne. Oli tietysti onni, ettei kyseessä ollut nyt oikea kranaatti, mutta emme tiedä, milloin joku tulee bussiin aidon räjähteen kanssa, Pasanen pohtii.
Malmi kuitenkin uskoo, että kaikesta huolimatta Turun seudun kuljettajien turvallisuustilanne on pääsääntöisesti hyvällä tasolla.
Uhkien luonne on muuttunut
Pasanen kertoo, että yrityksissä on jo hyvän aikaa pitänyt tehdä riskikartoitus uhkatilanteiden varalle. Aiemmin, kun linja-autoissa vielä käsiteltiin rahaa, oli niiden ryöstäminen yksi keskeisimmistä vaaratilanteista.
Nyt riskit liittyvät useammin väkivallalla uhkaamiseen. Tyypillisesti häiriöt tapahtuvat yöllä tai viikonloppuna, ja niihin liittyy usein myös alkoholi. Turvaohjaamot ovat joissain kaupungeissa jo kilpailutusten ehtona.
– Meidän mielipiteemme on, että sellaiset pitäisi olla kaikissa kaupunki- ja lähiliikenteen busseissa. Mikään turvaohjaamo ei tietenkään ole pomminkestävä, Pasanen sanoo.
Joissain kaupungeissa autoissa on myös hälytysnappi, jolla saadaan otettua huomaamattomasti yhteys vaikkapa vartiointiliikkeeseen.
Ohjeistukset tärkeitä, maalaisjärkeä ei sovi unohtaa
Pasanen muistuttaa, että yrityksissä on tärkeää luoda selkeät ohjeet uhkatilanteiden varalle, jottei tosipaikan tullen mene sormi suuhun. Hän uskoo, että suuremmissa yrityksissä ohjeistus on kyllä kunnossa, mutta pienemmillä toimijoilla tilanne saattaa olla toinen.
Nobinassa ohjeistus on kyllä olemassa, ja Holm kertoo, että sitä ollaan nyt tapauksen vuoksi myös päivittämässä.
– Johdon kanssa on nyt juteltu siitä, miten toimintaa voitaisiin edelleen parantaa, Holm sanoo.
Vastaavanlaisissa tapauksissa kuin Raisiossa ohjeistus neuvoo myötäilemään uhkailijaa.
– Viranomaiset ovat kuitenkin kehuneet ratkaisua, samoin työnjohto. Aina voidaan tietysti jossitella sillä, että mitä jos kranaatti olisi ollut aito, Holm pohtii.
Toisaalta Huhkon bussipysäkki aivan Raision ja Turun rajoilla on teollisuusalueen laitamilla ja siksi ihmisistä rauhallinen. Vain muutaman pysäkin päästä linja-auto olisi ollut Turun Länsikeskuksessa, jossa ihmisiä liikkuu jo huomattavasti enemmän.
Ovien avaaminen on voinut tietysti voimakkaassa stressitilanteessa tulla myös selkärangasta pysäkille pysähdyttäessä.
Pasanen toteaa, että itse kultakin välillä unohtuu, kuinka vastuullista kuljettajan työ on. Uhkatilanteetkin voivat olla hyvin erilaisia. Vaikka ohjeistukset neuvoisivatkin, ettei kuljettaja saa esimerkiksi poistua turvaohjaamosta taltuttamaan väkivaltaisesti käyttäytyvää asiakkaita, koskevat kuljettajaakin yleiset kansalaisvelvollisuudet. Mitä esimerkiksi pitäisi tehdä tilanteessa, jossa lasta uhataan?
– Ei sellaista ohjeistusta voi varmasti tehdäkään, missä jokaiseen tilanteeseen olisi selkeä vastaus. Kaupunkialueella apu on ehkä muutamien minuuttien päässä, mutta maaseudulla ei välttämättä edes tunti riitä. Tuskin monissa ohjeissa lukee suoraan, mitä pitää tehdä, jos joku tulee käsikranaatin kanssa uhkailemaan, Pasanen pohtii.