Peli oli selvä saman tien. Kun Dilara ja Jani Tyviö näkivät toisensa lentoa edeltävässä miehistön briiffauksessa, he tiesivät ensi­silmäyksellä, että tästä ei ole paluuta.

Oli vuosi 2019, ja alkamassa oli ­Finnairin lento Kiinan Nanjingiin. Dilara ja Jani olivat tulleet matkustamotöihinsä tavalliseen tapaan eivätkä tienneet sinä päivänä rakastuvansa. Niin kuitenkin kävi.

Dilara työskenteli koneen takaosassa ja Jani etuosassa, mutta ei se haitannut.

– Kävin vähän väliä takaosassa tekemässä tikusta asiaa, Jani Tyviö kertoo.

– Ja toisin päin, Dilara Tyviö jatkaa.

Työvuoroon kuului kolmen päivän layover eli määränpäässä vietetty aika Kiinassa. Jo ensimmäisenä iltana yhteisellä aterialla muutkin miehistön jäsenet huomasivat, että nyt on jotain meneillään. Lopun layoverin Dilara ja Jani viettivät tiiviisti yhdessä.

– Siitä asti olemme olleet kuin paita ja peppu. Se oli niin vahvaa, etten ollut aiemmin kokenut mitään vastaavaa, Jani sanoo.

Nyt Tyviöt ovat naimisissa, ja heillä on yhteinen pian puolentoista vuoden ikäinen lapsi, Laura.

Aikatauluissa on miettimistä

Jani Tyviö on työskennellyt Finnairilla jo yli 20 vuotta. Hän aloitti kesätöissä vuona 1998 ja sai vakipaikan vuonna 2001.

Dilara Tyviö aloitti työharjoittelussa Finnairin lähtöselvityksessä vuonna 2011, työskenteli muutaman vuoden lentoemäntänä Flybe Finlandissa (nykyinen Norra) ja aloitti vakituisena Finnairilla vuonna 2015.

Nykyisin kumpikaan ei tee juurikaan kaukolentoja. Dilara on toivonut mahdollisimman paljon edestakaisia lentoja ja aamuvuoroja, ja Janilla on kokemuksensa ansiosta oikeus 80-prosenttiseen työaikaan.

Silti kahden vuorotyötä tekevän perheessä riittää miettimistä, miten pienen lapsen hoito järjestetään.

Työvuorolistat julkaistaan kuukaudeksi eteenpäin aina seitsemää päivää ennen kuun vaihdetta. Siinä on viikko aikaa kartoittaa päällekkäiset vuorot, sopia Lauran tarhapäivät ja kysyä tarvittaessa työkavereilta vuoronvaihtoja. Myös Dilaran äiti ja Janin vanhin tytär ovat valmiina auttamaan.

Tähän asti sumpliminen on onnistunut Tyviöiden mukaan hyvin. Lauran ei ole edes tarvinnut olla päiväkodissa kuin silloin tällöin. Jotkin viikot ovat kuitenkin olleet melkoista sutinaa.

– Esimerkiksi viime viikolla meillä olisi ollut päällekkäiset aamuvuorot. Vaihdoin omani iltavuoroon, ja niin meillä oli keskellä päivää läpsystä vaihto. Vuorojen välissä oli vain tunti, joten saatiin aina vähän jännittää, onko Janin lento ajoissa, Dilara kertoo.

Toisaalta työvuoroissa on ollut mukaviakin sattumia, kuten yhteisiä arkivapaita. Myös kesälomat ovat osuneet Tyviöillä hyvin yhteen.

Puoliso ymmärtää, miksi väsyttää

Kun puoliso on myös työkaveri, toiselle ei tarvitse selittää työn arkea. Dilara ja Jani Tyviön mielestä se on iso etu.

– Ymmärtää toista paremmin. Sen väsymyksen, Dilara sanoo.

Hänen aamuvuoronsa alkavat aikaisin, ja herätys on jo neljältä. Iltavirkulle ihmiselle se ei ole helppoa. Kotiin tullessa vastassa on kuitenkin aviomies, joka tietää tarkkaan, miltä rankan päivän jälkeen tuntuu.

– Minulle on aina ruoka valmiina, kun tulen. Meillä Jani kokkaa ja minä siivoan. Hän saa puolestaan aina tulla puhtaaseen kotiin, Dilara kertoo.

Entä onko yhteisessä työpaikassa miinuspuolia? Tyviöt miettivät hetken ja kertovat sitten siitä, miten hyvin Finnairin väki tuntee toisensa. Se on sekä vahvuus että heikkous.

Toisaalta Dilaran ja Janin mielestä on hienoa, että työkaverit ovat kiinnostuneita myös toistensa yksityiselämästä – jaksamisesta, perheestä, harrastuksista ja niin edelleen. Toisaalta pariskunta saa kiinnostusta ja uteluita helposti tuplamäärän.

– Kun on tämmöinen Finnair-pariskunta, yksityiselämä on aika paljon muiden tiedossa, Dilara sanoo.

Kaipuu ulkomaille – mutta yhdessä

Lasten saaminen on muuttanut sitä, mitä Dilara ja Jani Tyviö arvostavat työssään. He muistelevat, että vielä joskus pitkät layoverit olivat parasta. Nykyään on tärkeintä, että työn onnistuu sovittamaan perhe-elämään.

– Ensi viikolla minulla on tulossa kahden päivän poissaolo. Kyllä se enemmän ahdistaa kuin innostaa, Dilara sanoo.

– Joo, niin se menee. Kun on poissa, on enemmänkin orpo olo ja miettii, että mitä hittoa minä täällä teen, olisi kivempi olla kotona, Jani jatkaa.

Tyviöt tykkäävät kuitenkin matkustella vapaa-ajallaan. Molempien veri vetää uusiin paikkoihin, ja mikäpä on mennessä, kun saa mennä yhdessä.

Ensimmäisen vuotensa aikana Lauralla oli peräti yhdeksän ulkomaanmatkaa. Yhteisiä muistoja kertyi muun muassa Uudesta-Seelannista.