Työolobarometrin kyselyaineisto kerättiin viime vuoden syksyllä. Sen mukaan vuonna 2022 palkansaajista 70 prosentilla oli ammattiliiton jäsenyys. Noin 18 prosenttia kuului vain työttömyyskassaan. Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 67 prosenttia ja 20 prosenttia.

Etenkin nuorissa ikäluokissa ammattiliittoon kuuluttiin aiempaa enemmän. 18–35 -vuotiaista noin 62 prosenttia kuului ammattiliittoon, kun vuotta aiemmin heitä oli 56 prosenttia.

”Varo ylitulkintaa”

TEM:in johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen varoittaa tekemästä ylitulkintaa.

– Yhden vuoden tiedoista ei voi tehdä pidemmälle meneviä päätelmiä, vaikka suunta on ylöspäin. Tässä tutkimuksessa pitää hahmottaa, että siinä tutkitaan vain niiden järjestäytymisastetta, jotka tekevät töitä vähintään 10 tuntia viikossa, Lyly-Yrjänäinen sanoo.

Suomen ”virallista järjestäytymisastetta” tutkitaan muutaman vuoden välein TEM:in järjestäytymistutkimuksessa, jossa ammattiliitoilta ja työttömyyskassoilta kysytään jäsenmääriä.

TEM:in järjestäytymistutkimus julkaistiin edellisen kerran vuonna 2019 otsikolla ”Palkansaajien järjestäytyminen vuonna 2017”. Sen mukaan järjestäytymisaste asettui vain 59 prosenttiin. Samaan aikaan Työolobarometrin mukaan järjestäytymisaste oli 73 prosenttia.

Poikkeamaa oli siten peräti 14 prosenttiyksikköä. Poikkeamaa selittää osin se, että järjestäytymistutkimuksessa selvitetään, kuinka iso osa palkansaajista ja työttömistä kuuluu ammattiliittoihin. Sen sijaan Työolobarometrissä tutkitaan työssäkäyvää väestöä.

TEM julkaisee uuden järjestäytymistutkimuksen vielä tänä keväänä. Lyly-Yrjänäisen mukaan tutkimus julkaistaan ”kuukauden tai kahden” päästä.

”Positiivinen signaali”

AKT:n järjestöpäällikkö Juha Häkkinen iloitsee Työolobarometrin tuloksesta, vaikka pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei hänkään halua niistä tehdä.

– Tämä on tietenkin positiivinen signaali, mikä tästä tutkimuksesta tulee. Tämä antaa hyvät lähtökohdat jäsenhankinnalle, Häkkinen toteaa.

Mahdollisena selittävänä tekijänä Häkkinen näkee sen, että ammattiliitot ovat olleet viime ja tänä vuonna paljon mediassa esillä sopimuskierrosten takia. Meneillään olevan inflaatiokriisin myötä palkankorotukset ovat ihmisille myös kenties aiempaa tärkeämpiä. On ymmärretty, että palkankorotukset vaativat joukkovoimaa.

– Tietämys ammattiliiton tarkoituksesta ja merkityksestä on parantunut. Se kirkastaa ihmisille sitä, että ammattiliitot neuvottelevat työntekijöilleen työehtosopimukset. Ammattiliitot ovat selvästi myös kenttä- ja paikallistasolla onnistuneet tuomaan esille sitä, mikä ammattiliitto on, Häkkinen sanoo.

Globaali trendi?

Käsissä voi olla jopa globaali trendi. Esimerkiksi USA:ssa ammattiliittojen maine ja kannatus on parantunut voimakkaasti koronakriisin myötä.

Gallupin tekemän laajan mielipidetutkimuksen mukaan USA:ssa 71 prosenttia amerikkalaisista suhtautuu ammattiliittoihin myötämielisesti. Luku on korkein sitten vuoden 1965.

Mielipidetutkimuksessa muutosta selitetään koronakriisin tuomilla myllerryksillä työelämään. Koronakriisi sysäsi monet taloudelliseen ahdinkoon, jolloin ammattiliittojen merkitys työolojen ja palkkauksen kohentajana ymmärrettiin aiempaa paremmin. Ennen koronakriisiä eli vuonna 2019 ammattiliittojen toimintaan suhtautui myötämielisesti vain 64 prosenttia amerikkalaisista.

Vaikka USA:ssa ammattiliitot nauttivat kansalaisten hyväksyntää, on USA:n järjestäytymisaste edelleen erittäin matala. USA:n tilastoviranomaisten mukaan maan järjestäytymisaste oli 12,4 prosenttia vuonna 2021.