Työntekijät ovat osoittaneet mieltään hallintoa vastaan niin Suomessa kuin Nigeriassa. Nigeriassa työntekijät vastustivat elokuussa kymmenpäiväisessä protestissa elinkustannusten nousua ja eriarvoisuutta ja vaativat perusoikeuksia.
Työntekijöiden oikeudet rapistuvat – Suomi putosi B-sarjaan
Suomi putosi työoikeusvertailussa B-sarjaan. Myös muualla maailmassa työntekijöiden perusoikeuksia rikotaan ja rajoitetaan yhä enemmän.
Suomi ei ole enää maailman parhaiden maiden joukossa, kun vertaillaan työntekijöiden perusoikeuksien toteutumista. Suomi putosi ammattiyhdistysliikkeenmaailmanjärjestön ITUC:n vertailussa kakkostasolle.
Global Rights Indexin mukaan Suomen työoikeudet ovat nyt samaa sarjaa esimerkiksi Viron, Portugalin, Ranskan, Uruguayn, Moldovan ja Taiwanin kanssa. Kaikki muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Saksa ovat vertailussa ykköstasolla.
Suomen pudotus johtuu nykyisen hallituksen tekemistä sosiaaliturvan leikkauksista ja työntekijöiden oikeuksien heikennyksistä.
”Suomi menetti huippuluokituksensa Petteri Orpon hallituksen ehdottamien uudistusten takia. Uudistukset ovat ennennäkemätön hyökkäys pohjoismaista yhteiskuntamallia kohtaan ja herättivät vuoden 2024 alussa historiallisia mielenosoituksia”, ITUC:n raportissa sanotaan.
Suurin osa hallituksen ajamista leikkauksista on jo toteutettu.
Kuuden kastin maita
ITUC:n työoikeusvertailussa maat jaetaan kuuteen luokkaan.
Ensimmäiselle tasolle pääsevät maat, joissa työntekijöiden perusoikeudet on yleisesti taattu. Työntekijät voivat liittyä ammattiliittoihin, puolustaa oikeuksiaan ja neuvotella palkoistaan kollektiivisesti eli yhteen liittymällä. Oikeuksien loukkauksia voi esiintyä mutta ei säännöllisesti.
Viidennellä eli huonoimmalla tasolla olevat maat ovat maailman huonoimpia maita työskennellä. Lainsäädäntö voi näissäkin maissa mainita joitakin oikeuksia työntekijöille, mutta käytännössä ne eivät toteudu. Työntekijät ovat työnantajan yksipuolisessa määräysvallassa.
Luokitustaan parantaneita oli vain kaksi: Romania ja Brasilia.
Lisäksi ITUC:n vertailussa on luokka 5+. Siihen kuuluvissa maissa työntekijöiden oikeudet ovat yhtä huonot kuin luokassa 5, mutta tämä johtuu yhteiskunnan instituutioiden romahtamisesta esimerkiksi sodan takia.
Tämänvuotisen raportin mukaan maailman kymmenen huonointa maata työskennellä ovat Bangladesh, Valko-Venäjä, Ecuador, Egypti, Swazimaa, Guatemala, Myanmar, Filippiinit, Tunisia ja Turkki.
”Demokratia on uhattuna”
Työntekijöiden oikeudet ovat koko maailman mittakaavassa rapistuneet. ITUC on alkanut julkaista työoikeusraporttiaan vuonna 2014, ja siitä asti oikeudet ovat jatkuvasti heikentyneet. Erityisen suuri muutos huonompaan on tapahtunut Euroopassa.
Esimerkiksi työntekijöiden oikeus kuulua ammattiliittoon on heikentynyt rajusti. Vuonna 2015 järjestäytymisoikeutta loukattiin 82 maassa, tänä vuonna peräti 113:ssa. Myös lakko-oikeuden epääminen, ammattiyhdistysaktiivien pidätykset ja työntekijöiden sananvapauden rajoitukset ovat yleistyneet.
Maita, joissa työntekijöihin kohdistetaan fyysistä väkivaltaa, on enää sentään ”vain” 44. Huonoimpana tarkasteluvuonna niitä oli 63.
Vain kahden maan, Brasilian ja Romanian, luokitus parani tämän vuoden raportissa viime vuoteen verrattuna. Brasiliassa uusi presidentti Lula on kumonnut useita aiemman presidentin Bolsonaron tekemiä heikennyksiä. Romaniassa taustalla on ammattiliittojen historiallinen neuvotteluvoitto, jonka ansiosta esimerkiksi lakko-oikeutta on laajennettu.
Suomen lisäksi yhteensä 12 muun maan luokitus laski.
– Raportin tulokset ovat hälyttävä merkki siitä, että demokratia ja perusoikeudet ovat vaarassa. Työntekijät ovat demokratian sydän, ja kun heidän oikeuksiaan loukataan, rajoitetaan ja heikennetään, demokratia itsessään on uhattuna, sanoo ITUC:n pääsihteeri Luc Triangle raportissa.
Intiassa on järjestetty pääministeri Narendra Modin kausilla useita yleislakkoja. Vuoden 2020 yleislakko oli todennäköisesti ihmiskunnan historian suurin, ja siihen osallistui eri lähteiden mukaan 200–250 miljoonaa työntekijää.
Ammattiyhdistystoiminta voi viedä hengen
Kymmeniä ihmisiä tapettiin siksi, että he yrittivät parantaa työntekijöiden asioita.
Vaikka Suomen sijoitus ITUC:n työoikeusvertailussa on huonontunut, meillä on sentään kaukainen ajatus, että ay-aktiivien pitäisi pelätä henkensä puolesta. Monessa maassa pitää.
Vuoden 2024 raportin ajanjaksolla kymmenet ammattiyhdistysaktiivit ja työntekijät kuolivat siksi, että he puolustivat työntekijöiden perusoikeuksia. Osa kuoli väkivaltaisuuksissa, osa murhattiin varta vasten.
AKT-lehti esittelee kuolleista kolme.
Lokakuussa 2023 guatemalalainen neljän lapsen äiti Doris Lisseth Aldana Calderón oli palaamassa kotiin töistään banaanitilalta, kun salamurhaajat ampuivat hänet. Hän oli työpaikkansa Bandeguan kahdesta ammattiliiton edustajasta toinen ja alueen banaanityöntekijöiden yhdistyksen keulahahmoja.
Bandegua on kansainvälisen Del Monte -banaanimerkin tytäryhtiö. Doris Aldana ei ole ainoa alueella salamurhattu ammattiyhdistyksen jäsen.
Huhtikuussa 2023 Filippiinien Bacolodissa löytyi palvelukeskustyöntekijöiden yhdistyksen toimitsijana työskennelleen Alex Dolorosan ruumis. Häntä oli puukotettu 23 kertaa.
Dolorosa oli tunnettu työstään puhelinpalvelukeskustyöntekijöiden oikeuksien puolesta. Dolorosaa oli häiritty ja seurattu jo aiemmin, mutta hän jatkoi silti taisteluaan työntekijöiden hyväksi.
Murhaa ei ole selvitetty. Ammattiyhdistysaktiivien murhia Filippiineillä on epäilty hallituksen tilaamiksi.
Lokakuussa 2023 vaateteollisuustyöntekijät osoittivat mieltään Dhakassa Bangladeshissä. 25-vuotias vaatetehtaan huoltokorjaaja Md Rasel Hawlader joutui poliisin ampumaksi. Hän ei edes osallistunut mielenosoitukseen, mutta poliisi jahtasi häntä ja ampui hänet, kun hän oli lähdössä töistä.
Vaatetyöntekijöiden lakot ja mielenosoitukset jatkuivat marraskuussa 25 000 työntekijän voimin. Poliisi vastasi luodeilla, pampuilla ja kyynelkaasulla. 26-vuotias koneenhoitaja Anjuara Khatun ammuttiin, sadat muut vaatetyöntekijät loukkaantuivat vakavasti.
