Työnantaja maksaa kaiken, jotain tai ei mitään
Työvaatteista määrätään eri aloilla eri tavoin. Omat vaatteet ovat mukavat, mutta työnantajan tarjoamat säästävät rahaa.
Tarkat ohjeet lentokoneissa
Matkustamohenkilökunnan työvaatekysymyksissä on hieman erilaisia ratkaisuja eri yrityksissä.
Finnairin luottamusmies Essi Laukkanen kertoo, että työnantaja kustantaa koko virkapuvun kenkiä, sukkahousuja, laukkua lukuun ottamatta. Sukkahousut pitää hankkia kokonaan itse, kengistä ja laukuista työnantaja maksaa 75 prosenttia.
– Kengissä on lisäksi hintakatto, jonka yli menevää osaa ei korvata. Toki olisi kiva, jos työnantaja maksaisi kengät kokonaan. Ajatus on ilmeisesti nyt se, että kengistä voi hyötyä vapaa-ajallakin, Laukkanen sanoo.
Lentoemännän virkapukuun valittavana on mekko tai hameen tai housujen ja puseron yhdistelmä. Lisäksi virkapukumallistoon kuuluu jakku, viitta, talvitakki, esiliina ja nahkahansikkaat.
Kengät voi ostaa joko virkapukutoimistosta tai kenkäkaupasta, mutta niiden pitää täyttää tarkat ulkonäkövaatimukset.
Toisin kuin AKT:n muilla aloilla, matkustamohenkilökunnan ulkonäkö on muutenkin syynissä. Tarkat ohjeet määräävät esimerkiksi koruista, kampauksista ja meikistä. Myös työvaatteiden käytöstä vapaa-ajalla ohjeistetaan tiukasti.
– Mitään sellaisia virkapuvun osia ei saa käyttää vapaa-ajalla, jotka ovat yhdistettävissä yritykseen tai lentoemännän työhön. Työmatkalla virkapukuun saa yhdistää oman päällystakin, jos se peittää asun kokonaan, mutta ei muuten, Laukkanen kertoo.
Laukkanen pitää siitä, että alalla on käytössä virkapuku.
– Ei tarvitse miettiä, mitä pukee töihin. Se on tietyllä tavalla vapauttavaa.
Työvaatteiden pesu kuuluu työntekijöille, mutta he voivat käyttää siihen pesulaa edullisella sopimushinnalla.
Lämmintä ja turvallista satamiin
Satamien olosuhteet ja turvallisuusmääräykset vaativat työvaatteilta paljon. Niiden pitää pitää vettä ja tuulta, olla lämpimät, näkyä pimeässä ja suojata riskeiltä.
AKT:n sopimusalavastaava Juha Anttila kertoo, että ahtausalalla työvaatteista voidaan sopia paikallisesti. Lähtökohtana kuitenkin on, että työnantaja tarjoaa työntekijöille kaksi vaatimukset täyttävää työasua, kesä- ja talviasun. Jos töitä tehdään sateessa, työnantaja tarjoaa myös sadeasun.
– Sellaisiakin työpaikkoja on ollut, joissa on käytetty vuokra-asuja. Silloin työntekijällä on aina yksi asu kaapissa, yksi pesussa ja yksi käytössä, Anttila kertoo.
Myös kengät kuuluvat ahtausalalla yleensä työnantajan hankittaviksi. Työehtosopimuksen mukaan työnantaja antaa vuodessa kaksi paria turvajalkineita sellaisille työntekijöille, joiden tehtävät vaativat jalkojen suojaamista. Muille työnantaja korvaa 80 prosenttia turvajalkineiden hinnasta.
Työvaatteiden pesusta on sovittu eri työpaikoilla eri tavoin. Osassa ahtausalan yrityksistä työnantaja on järjestänyt pesumahdollisuuden työpaikalle, osassa työnantaja pesettää ja osassa työntekijät pesevät itse.
Entä saako firman vaatteita käyttää vapaa-ajalla?
– Saa, mutta ei se kovin suotavaa ole. Jos kulkee työnantajan logoissa vapaa-ajalla, voi olla, ettei työnantaja kauheasti tykkää, Anttila sanoo.
Omissa vaatteissa matkatoimistoissa
Kun osalla aloista määrätään tiukasti, mitä työnantajan pitää maksaa ja millaiset työvaatteiden pitää olla, matkatoimistoala on omassa ääripäässään. AKT:n sopimustoimitsija Katri Höök kertoo, että yleensä matkatoimistojen työntekijät käyttävät omia itse hankkimiaan vaatteita eikä työnantaja niihin juuri vaikuta.
– Korona-aika sotki asiaa entisestään, kun töitä tehdään jopa kokonaan etänä. Ennen vanhaan oli vielä univormuja: olen itsekin ollut töissä toimistossa, jossa työnantaja hankki kaikki vaatteet kenkiä myöten. Mutta hullultahan se tuntuisi, jos etätöissä vaadittaisiin käyttämään tiettyjä vaatteita, Höök sanoo.
Voi ottaa vaatekaapista, mitä ensimmäisenä eteen tulee.
Tjäreborgin luottamusmies Päivi Haverinen kertoo, että Tjäreborgin Suomen-toimistolla kaikilla on omat vaatteet. Ne myös kustannetaan itse.
– Työnantaja ei ole esittänyt mitään vaatimuksia tai toiveita pukeutumisen suhteen. Jokainen saa pukeutua oman mieltymyksensä mukaan, Haverinen kertoo.
Hän ei ole kuullut kenenkään haikailevan virallisten työasujen perään.
– Uskon, että ainakin suurin osa on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen ja siihen, ettei epämukavia univormuja tarvitse käyttää. Nyt voi ottaa vaatekaapista, mitä ensimmäisenä eteen tulee. Jos olisi pakko käyttää tiettyjä asuja, niitä pitäisi aina olla puhtaana ja silitettynä, Haverinen sanoo.
Linja-autoalan puvut ovat puhuttaneet
Linja-autoalan työehtosopimus linjaa, että jos työnantaja vaatii käytettäväksi tietynlaista virkapukua tai puvunosaa, tämän pitää ne kustantaa. Jos työntekijä itse hankkii Linja-autoliiton yleiseen käyttöön suositteleman virkapuvun, työnantajan pitää korvata sen hinnasta puolet.
AKT:n sopimustoimitsija Juha Ollas kertoo, että isot yritykset ovat enimmäkseen päätyneet hankkimaan työntekijöilleen virkapuvut.
Kengät sen sijaan eivät yleensä kuulu virkapukuun vaan ne on työntekijän hankittava itse. Ollaksen mukaan jotkin yritykset ovat kuitenkin hankkineet kengätkin – jopa nastakengät talveksi.
Toisin kuin AKT:n muilla aloilla, linja-autopuolella työvaatteista on viime vuosina noussut pari isohkoa kiistaa.
Vuonna 2019 tarvittiin työtuomioistuinta linjaamaan, pitääkö työnantajan maksaa virkapuvun kanssa käytettävä kauluspaita. Sen piti.
Vielä tunnetumpi kiista vuodelta 2013 koski sikhiuskontoa tunnustavan kuljettajan turbaania. Ensin työnantaja yritti kieltää koko turbaanin. Lopulta AKT ja työnantajaliitto saivat sovittua, että turbaania saa käyttää virkapuvun kanssa ja työnantaja myös hankkii sen.
Työvaatteiden pesu kuuluu linja-autoalalla työntekijöille eikä siitä ole sovittu korvausta.
Kuorma-autoalalla ”tarkoituksenmukaisissa”
Kuorma-autoalalla työehtosopimus vaatii, että työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijöille ”tarkoituksenmukaiset vaatteet” ja tarvittavat suojavarusteet. AKT:n sopimustoimitsija Vesa Lackman kertoo, että tarkoituksenmukaisiksi on yleensä käytännössä katsottu työtakki, housut, turvajalkineet ja näiden kaikkien talviversiot.
– Mutta kun ala on sellainen, että työpaikalla voi olla 3 ihmistä tai 60 ihmistä, ratkaisuja voi olla monenlaisia, Lackman sanoo.
Hän kertoo, että kymmenisen vuotta sitten työvaatteiden hankinnasta oli vielä kiistoja. Nykyään sellaisista ei ole enää kuulunut.
– Taitaa työnantajille olla nykyään selvää, että jos haluaa takin selkään firman nimen, takki pitää kustantaa.
Toisin kuin monilla muilla aloilla, kuorma-autoalalla on sovittu korvauksesta, jos työntekijä joutuu pesemään työvaatteet itse. Pesemisestä tienaa viisi euroa kuussa. Lackman kuitenkin arvelee, ettei korvaus ole käytössä kovin monilla työpaikoilla. Yleensä työnantaja hoitaa pesettämisen.