Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: VUOSILOMAT

Täsmätietoa vuosilomista

Julkaistu

Vuosiloman ajankohta ja sen antaminen

  • vuosiloman kesäloma osuus eli 24 päivää on annettava työntekijälle lomakautena 2.5.- 30.9. työnantajan määräämänä ajankohtana, 24 päivää ylittävä osuus 1.10.–30.4.
  • loma on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena
  • työntekijöille on järjestettävä tilaisuus esittää toivomuksensa
  • loman ajankohdasta
  • lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät, myös arkilauantait
  • sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, juhannusaattoa ja
  • vapunpäivää ei lueta lomapäiviksi

Vuosiloman pituus

  • vuosiloman pituus riippuu työsuhteen pituudesta ja sen alkamisajankohdasta
  • jos työsuhde on alkanut 1.4.2023 tai ennen sitä, niin lomaa on kertynyt 2,5 pv/kk, jos 1.4.2023 jälkeen, niin 2 pv/kk.
  • lomaa kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, joita ovat sellaiset kalenterikuukaudet jona työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä, työpäivän pituudella ei ole merkitystä
  • työntekijöille, jotka ovat työsopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei 14 päivän sääntö täyty, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jona työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia
  • lomaa kerryttävät myös työssäolopäivien veroiset poissaolopäivät, joita ovat mm. sairaudesta, tapaturmasta ja lomautuksesta johtuvat poissaolopäivät tiettyyn määrään saakka sekä reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen ajalta (katso lisää loma-oppaasta tai vuosilomalaista).
  • äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta, hoitovapaalta ei kerry lomaa

Lomasta ilmoittaminen

  • työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta pääsääntöisesti kuukautta aikaisemmin, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista
  • työnantajalla ei ole ilmoituksen antamisen jälkeen yksipuolista oikeutta peruuttaa tai siirtää lomaa ilman hyvää perustetta
  • loman ajankohta kannattaa sopia kirjallisesti, tai pyytää kirjallinen vahvistus loman ajankohdasta

Loman siirtäminen työkyvyttömyyden takia

  • työnantajan on työntekijän pyynnöstä siirrettävä loman tai sen osan alkamista, mikäli työntekijä on loman alkaessa työkyvytön sairauden tai tapaturman johdosta.
  • työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestään ennen loman alkamista. Jos ilmoitusta ei tuolloin voida tehdä, se on tehtävä niin pian, kuin se on mahdollista.
  • työnantajan on työntekijän pyynnöstä siirrettävä lomaa, jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, siirto alkaa vasta kuuden päivän omavastuun jälkeen, mikäli työntekijälle on kertynyt lomaa yli neljä viikkoa eli yli 24 päivää (esim. lomaa kertynyt 30 päivää, omavastuu 6 päivää).
  • omavastuu aikaan lasketaan myös yksittäiset sairastumispäivät loman aikana enintään kuuteen päivään saakka
  • työntekijällä on vastaavasti oikeus saada lomansa siirretyksi, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että työntekijä loman aikana joutuu sellaiseen sairauden- tai siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön

Siirretyn loman antaminen

  • siirretty loma on annettava ennen syyskuun 30. päivää ja ellei se ole mahdollista, ennen seuraavan lomakauden alkua, eli 2.5.2025 mennessä. Jos tämä ei ole mahdollista, niin viimeistään 2.5-30.9.2025, tai viimeistään kuitenkin vuoden 2025 päättymiseen mennessä.

Vuosilomapalkka

  • yleensä vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista (tarkista alan työehtosopimuksesta vuosilomapalkan maksumääräykset)
  • työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta ilmenevät lomapalkan suuruus ja määräytymisperusteet
  • lomanpalkan määräytymiseen vaikuttaa palkanmääräytymisperuste eli se, onko työntekijä viikko-, 2-viikko- tai kuukausipalkalla vai tunti- tai urakkapalkalla
  • vuosilomanpalkan määrittelystä ja laskemisesta kerrotaan tarkemmin lomaoppaassa, jonka löydät mm. AKT:n extranetistä

Lomaltapaluuraha tai lomaraha

  • lomapalkan lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha tai lomaraha ja se on yleensä puolet lomapalkasta
  • lomaltapaluuraha maksetaan nimensä mukaan lomaltapaluun yhteydessä
  • lomaraha maksetaan joko kokonaan tai ainakin osittain jo lomalle jäätäessä
  • molempien osalta maksaminen edellyttää yleensä loman pitämistä sovittuna ajankohtana

Työehtosopimuksissa on vuosilomaan liittyviä määräyksiä eli kannattaa tutustua oman alan työehtosopimukseen ja AKT:n lomaoppaaseen, jotka kuten myös vuosilomalaki löytyvät AKT:n kotisivuilta osoitteesta www.akt.fi

Työehtosopimuksia ja lomaopasta voit myös tiedustella ammattiosastostasi ja aluetoimistoista. Työpaikkojen luottamusmiehet ja aluetoimitsijat auttavat esille tulevissa kysymyksissä.

Aurinkoista kesää!

Veera Lehtinen
lakimies

Veera Lehtinen on aloittanut huhtikuussa AKT:n lakimiehenä ja keskittyy työssään erityisesti työsuhderiitojen ratkaisuun. Esittelemme hänet tarkemmin AKT lehdessä 4/2024.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Jarto Hirvonen – työssään pääluottamusmiehenä uupumaton tes-tulkki

    Julkaistu: |
    Aihe: Minun työni
  • Lapin matkailuihme vaatii ammattilaisten työtä – ja vaatii myös veronsa

    Julkaistu: |
    Aihe: LAPIN MATKAILU
  • Palkkavarkaus on väärin – allekirjoita kansalaisaloite

    Julkaistu: |
    Aihe: KANSALAISALOITE