Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Ahtaajat Hannu Sairanen (vas.) Helsingistä, Marjo Nieminen Raumalta ja Marko Heinonen Kokkolasta tunnistivat seminaarin puheenvuoroista omalle työpaikalleen tuttuja ilmiöitä.
Aihe: Työsuojelu

Satamien turvallisuutta pohdittiin lakeuksilla

Kiinnostavat aiheet ja mahdollisuus tavata alan työsuojeluväkeä houkutteli Satamaoperointialan työsuojeluseminaariin yli 70 henkilöä.

Teksti ja kuva Mikko Nikula
Julkaistu

Seminaarin Seinäjoella hotelli Lakeudessa järjestivät Työturvallisuuskeskus, ammattiliitot AKT ja Pro sekä työnantajien Satamaoperaattorit ry. ”Kolmikantainen” järjestelyvastuu sopi erityisen luontevasti työsuojelutapahtumaan, sillä kuten useassa seminaarin puheenvuorossa muistutettiin, työsuojelu on aina yhteistyötä.

– Turvallisuusasioissa pyritään yksimielisyyteen, että löytyy työntekijöitten ja työnantajien välille yhteinen näkemys, johon molemmat osapuolet sitoutuvat. Ja se yhteinen näkemys on yleensä löydetty myös, sanoi AKT:n ahtausalan sopimussihteeri Juha Anttila.

– Turvallisuus ei ole yksilölaji vaan joukkuepeliä. Jos pelaa hyvin, voi päästä palkinnoille. Ja palkinto on erittäin hyvä: työntekijä pystyy tekemään työnsä turvallisesti ja säilyttää terveytensä, joka on kaikkein arvokkain asia ihmiselle, sanaili Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja Markku Hakala.

Ahtausalan sopimussihteeri Juha Anttila oli seminaarissa AKT:n toimiston edustajana.

Toimijoiden määrä lisää haasteita

– Antoisaa olla livetapahtumassa, kun korona-aikana on niin paljon tullut oltua webinaareissa, iloitsi Hannu Sairanen.

Helsingissä, Vuosaaren satamassa Finnsteven päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna työskentelevä ahtaaja kertoi, että seminaarissa kovin tutulta kuulosti puheenvuoro ”Satama yhteisten vaarojen työpaikkana.” Se kuvasi Hamina-Kotkan sataman haasteita, jotka ovat yhteisille työpaikoille tyypillisiä, joten Vuosaaressakin kohdataan samanlaisia ongelmia.

– On paljon toimijoita ja ulkopuolista autoliikennettä. Ajetaan ylinopeuksia tai ei tiedetä, miten milläkin työpisteellä kuuluisi toimia. Kaikkien pitäisi kuitenkin noudattaa samoja sääntöjä. Meillä tätä asiaa yritetään työstää yhdessä eri yritysten työsuojeluvaltuutettujen ja sataman edustajien kanssa.

Lisäksi Sairaseen teki vaikutuksen koripallovalmentajan, kauhajokelaisen Karhu Basketin Suomen mestariksi luotsanneen Janne Koskimiehen esitys. Siitä kävi ilmi, että ihmisten johtaminen joukkueurheilussa on monin osin yllättävän samankaltaista kuin työelämässä.

– Hän puhui joukkueen asenteesta ja kuinka se on jokaisesta yksilöstä kiinni. Ei voi vain odottaa, että joku muu puuttuu asioihin, pitää itse ottaa vastuuta.

Psykologia turvallisuustekijänä

Marjo Niemistä kiinnosti erityisesti psykologian merkitys työsuojelun kannalta. Aiheesta esitelmöivät seminaarissa Sandvikin Turun-tehtaan edustajat.

– Henkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat ovat minulla vähän niin kuin vapaa-ajan harrastuksena muutenkin, kertoi ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu Nieminen.

Hän työskentelee Euroports Breakbulk Oy:n leivissä ahtaajana Rauman satamassa, missä psykologiseen puoleen panostaminen on vielä ”aika lapsenkengissä”.

– Ei meillä ole mitään sellaista ohjelmaa kuin Sandvikilla, mutta tämä asia tulee muuttumaan pikku hiljaa, ja sitä täytyy ryhtyä jotain kautta viemään eteenpäin. Se vie kuitenkin vuosia, että uudet ajattelutavat omaksutaan ja niistä tulee osa luonnollista toimintaa.

Ahtaaja Marko Heinonen toimii työsuojeluvaltuutettuna Kokkolan satamassa, työnantajanaan Oy M Rauanheimo Ab. Hän samastui seminaarissa etenkin puheenvuoroihin, joissa korostettiin tarvetta työsuojelutoiminnan läpinäkyvyyteen.

– Meillä tarvitaan enemmän viestintää työsuojelutoimikunnan tekemästä työstä. Nyt henkilökunta ei aina tiedä, mitä työsuojelutoimikunnassa tehdään, kuvaili Heinonen.

Kokkolassa sataman työsuojelukulttuuria heikentää se, että ahtaajat ja työsuojeluorganisaation johto kohtaavat harvoin kasvokkain.

– Turvallisuushavaintoja ahtaajilta ei saada tarpeeksi. Mielestäni syy tähän on, että niistä ei saa jälkikäteen palautetta muualta kuin infopäätteiltä työsuojeluvaltuutettujen palautteen lisäksi.

Yksi korona-ajan vaikutuksista on ollut se, että henkilöstöesittelyjä ei ole pidetty.

– On kyllä niitä infopäätteitä, joilta henkilökunta voi käydä lukemassa tiedotteita, ja nehän ovat sinänsä hyviä. Mutta eivät ne korvaa sitä, että organisaation johto antaisi palautetta infotilaisuuksissa henkilökunnalle, sanoi Heinonen.

Torstaina seminaarissa kuultiin seitsemän esitystä ja paneelikeskustelu.

Seminaari luo vuoropuhelua

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jukka-Pekka Jantunen piti arvokkaana sitä, että satamista ympäri Suomea oli tuotu yhteen keskustelemaan eri asemissa olevia ihmisiä. Vaikka yksittäisen yrityksen sisällä käytäisiin kaikkien henkilöstöryhmien välistä keskustelua, niin yritysten väliset keskustelut tapahtuvat yleensä samanlaisissa asemissa olevien välillä.

– Työsuojeluun pitää saada sitoutumaan kaikki työntekijöistä ylimpään johtoon. Huomasin, että täällä nousi esiin varsinkin psykologinen turvallisuus, se että työpaikka koetaan turvalliseksi. Henkiseen puoleen panostaminen työpaikalla on se suunta, mitä kohti ollaan yleisemminkin menossa, arvioi Jantunen.

AKT:n Juha Anttila sai seminaarista jo paikan päällä runsaasti myönteistä palautetta.

– Tämä oli iso tapahtuma työsuojeluvaltuutetuille, ja ihmisten määräkin kertoi, että tilausta oli. On monta vuotta siitä, että olisi ollut 70 osallistujaa.

Myös Markku Hakala korosti seminaarin poikkeuksellista luonnetta.

– Muualla kuin satama-alalla ei ole Työturvallisuuskeskuksen ja liittojen kanssa järjestetty vastaavia tilaisuuksia. Jatkuvaa dialogia tarvitaan, mutta tämä on pitkäjänteistä työtä, ja aina on parannettavaa. Takavuosina oli kuolemantapauksia melkein puolentoista vuoden väliajoin. Viimeisin oli 2016. Satamaoperaattorit ry:ssä todettiin silloin, että tämän on loputtava nyt.

Artikkeli on julkaistu lehdessä 8/2021.