SAK:n liitot käänsivät neuvottelutaktiikassaan uuden lehden. Perinteitä rikkoen ne kertoivat samaan aikaan ja osittain jo ennen tes-neuvotteluiden alkua palkankorotustavoitteensa.

AKT lähtee mukaan samoilla luvuilla kuin muutkin SAK:n liitot. Ensimmäiselle vuodelle palkankorotustavoite on kuusi prosenttia tai vähintään 150 euroa, toiselle vuodelle neljä prosenttia tai vähintään sata euroa.

- Tosiasia on se, että työntekijöiden ostovoima on jäänyt historiallisesti jälkeen vuosien 2022-2023 aikana. Yhteensä ostovoima on pakkasella lähes kuusi prosenttia, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Lisäksi hänen mielestään tulisi katsoa tulevaisuuteen ja koittaa saada työntekijöille osuus hallituksenkin ennustamasta talouskasvusta. Ekonomistit ovat myös ilmaisseet, ettei Suomessa ole kustannuskilpailukykyongelmaa.

- Kustannuskilpailukyvystä ay-liike on huolehtinut viimeisten 15 vuoden ajan ja siitä vallitsee maassa hyvä konsensus, että talouden näkökulmasta korotusvaraa on. Tiedetään, että meidän kustannuskilpailukykymme ei vaarannu tällaisesta palkankorotusratkaisusta.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta vahvistaa, että näkymä on se, että Suomen kilpailukyky on hyvällä tasolla, kilpailijamaat ovat tehneet Suomea kalliimpia ratkaisuja.

- Suomessa ostovoimakuoppa on iso ongelma, eikä kilpailukyky, joka on hyvä, Kaukoranta tiivisti.

Mitä vientialat edellä, sitä muut peesissä

SAK:n tiedotustilaisuudessa pelinavaajana toimi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja nosti ensimmäisenä pöytään luvun 10 prosenttia kahdelle vuodelle. Teollisuusliitto on myös vientiliittona vaa´ankielen asemassa muiden liittojen tuleville neuvotteluille.

Avauksen jälkeen niin AKT, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Sähköliitto, Rakennusliitto, Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL kuin Julkisten alojen liitto JHL kertoivat, että niillä on täsmälleen sama tavoite.

- Pidämme palkankorotustavoitetta ja sen mallia, sekalinjaista (joko prosentti tai euromääräinen) korotusta erittäin tärkeänä. Palkalla pitää voida tulla toimeen, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen totesi.

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti muistutti kikystä. Hän korosti, että ay-liikkeen linja on ollut enemmän kuin maltillinen.

- Ovatko yritykset tehneet osuutensa ja todella satsanneet riittävästi tuottavuuden kehittämiseen, vai onko kasvu kulkenut osinkojen kautta? Väntti kysyi.

SEL:in puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen muistutti, että työntekijöiden pudonneella ostovoimalla on erittäin suuri merkitys työpaikkakehitykseen.

- Ostovoiman lasku näkyy kulutuksessa ja kulutusvalinnoissa. Ne vaikuttavat elintarvikealan työpaikkojen kehitykseen negatiivisella tavalla.

JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoi, että leikkausten luomasta ostovoimakuopasta halutaan ylös. Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen lisäsi, että kausiluontoisella alalla työehtojen ja työttömyysturvan heikennykset ”todella runtelevat rakentajia”.

– Myös tällä alalla on yhtä lailla kärsitty ostovoiman heikkenemistä. On aivan oikeus ja kohtuus vaatia samansuuruiset korotukset.

Yhteistyön tiivistäminen ärsytti Häkämiestä

Liittojen samat tavoitteet ja lukujen julkaisu oli kuitenkin täysin uusi käänne. Se sai Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen toivomaan tuoreeltaan Helsingin Sanomissa (13.11.), että ”tähän saadaan järkeä”.

Hän pohti, pitäisikö SAK:n esitystä kutsua ”keskitetyksi liittokohtaiseksi palkkaratkaisuksi”. ”Keskitetty” -termin taas arvioitiin HS:n jutun mukaan olevan EK:lle liki kirosana. EK on jo vuosia aiemmin linjannut, ettei se enää tee keskitettyjä ratkaisuja.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kommentoi Häkämiehen kannanottoa tuoreeltaan X:ssä. Hän muistutti EK:n nimenomaan pyrkineen siihen, ettei yksikään ala ylitä palkkatavoitteissaan sitä, joka neuvottelee työehdoista ensimmäisenä. Tämä on ollut myös hallituksen vientimallin idea.

- EK:han vahtii millin tarkasti, ettei mikään ala saa ylittää kierroksen avausta. Lisäksi valtakunnansovittelija on jatkossa lailla siihen sidottu. Eli 100 prosenttisesti keskitetty palkkaratkaisu.

- Nyt kun me ammattiliitot haluamme varmistaa, että jokainen työntekijä pääsee siihen samaan, tavoite muuttuukin (EK:n silmissä) negatiiviseksi, Kokko kommentoi Häkämiehelle.