Täyssähköisen kuorma-auton hankinnan mahdollisti Euroopan aluekehitysrahaston ja Suomen valtion tukema hanke Ilmastoystävällinen logistiikka-alan osaamiskeskittymä. Hankesuunnitelmassa luki ”hybridi”, mutta täyssähköön päädyttiin.

Sähköautojahan seudulla toki on, Joensuun kaupunkiliikenteessäkin toistakymmentä sähköistä linja-autoa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimalle Joensuun Riveria Ammattiopistolle on vuosi sitten hankittu sähköpakettiauto. Kuorma-auto kuitenkin herättää vielä ihmetystä.

– Kyllähän sen huomaa tuossa lähiristeyksen liikennevaloissakin, että viereisellä kaistalla ajavan auton kuljettajan pää kääntyy, tuumaa projektipäällikkö Tapio Tolvanen.

Tolvanen on ajanut ensimmäisten viikkojen aikana paljon testiajoja, joten Jukolankadun kampuksen ympäristössä auton on jo voinut tavata moneen kertaan. Valoista liikkeelle lähteminen on reippaampaa kuin dieselkäyttöisellä autolla, vaikkei ammattikuljettaja tietenkään kisailuun syyllistykään.

Lataus riittää noin 200 kilometrille, olosuhteista ja ajotavasta riippuen. Kulutusta voi koko ajan seurata mittareista, mikä edistää taloudellisen ajotavan löytymistä. 18-tonnisen auton kuormatilassa on sähköinen kylmäkone ja kaksi erillistä kylmätilaa, joita säädetään erikseen.

Ajoakun kapasiteetti on 297 kWh. Auton mukana saatiin liikuteltava latausasema, ”noin roskapöntön kokoinen”, pyörillä liikuteltava laite. Vielä autoa on ladattu vain omassa hallissa.

– Aikaa ja nopeaa kehitystä kuvaa sekin, että logistiikalle rakennettiin vuonna 2018 uudet tilat, mutta silloin ei vielä sähköautoja varten suurjännitepistokkeita asennettu, Tolvanen toteaa.

Latauspisteet rakennettiin sitten viime vuonna viereiseen halliin remontoinnin yhteydessä. Siirrettävä latausasema on nostettava kyytiin viimeistään silloin, kun tulee asiaa Riverian pohjoisimmille, Nurmeksen ja Valtimon, kampuksille.

Ennakoinnin merkitys

Ensimmäinen inssikin on jo sähköautolla läpäisty. Joensuulainen kolmannen vuoden opiskelija Timo Hakkarainen ajoi autolla muutaman lisätunnin ennen ajokokeeseen osallistumista.

– Katsastusinsinöörillekin tuntui olevan ensimmäinen kokemus, muistelee tuore C-kortin haltija tilannetta.

Varsinaista eroa auton hallinnassa ei ole, suurin ero on äänettömyydessä. Tapio Tolvanen naurahtaakin, että ainakin hälisevästä luokkatilanteesta lähdettyä rattiin pääsy on korville lepoa. Toki hiljaisuudella on myös vakavampi puolensa.

– Ennakoivan ajotavan merkitys korostuu, kun muut liikkujat eivät välttämättä huomaa autoa samalla tavalla kuin huomaisivat perinteisemmän kuorma-auton.

Timo Hakkaraisella ammatillinen kuljettajan ura on vielä edessäpäin. Jakeluautotyö tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta, etenkin jos ajopeli toimii sähköllä. Lisäpätevyyksien suorittaminen ei ainakaan vielä ole suunnitelmissa.

– Sähköauton tiimoilta on tulossa uudenlaista yhteistyötä yritysten kanssa. Autoa vuokrataan, ja saadaan opiskelijoille erilaisia työssä oppimisen mahdollisuuksia, kertoo projektipäällikkö.

Kyseisiä autoja on kaikkiaankin Suomessa vasta kaksi, joten myös maahantuoja on kiinnostunut käytännön kokemuksista.

Oppimisympäristöllä on suuri merkitys oppimiselle, kuten myös koulutuksen kiinnostavuudelle. Hyvä kalusto innostaa oppimaan ja arvostamaan ammattiaan.

– Tulevaisuuden tekijöitähän täällä koulutetaan, summaa koulutusalajohtaja Aki Hankilanoja.