STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kertoo, että vuosina 2022-2023 inflaatiopiikin myötä tapahtunut reaalipalkkojen pudotus on suurin ainakin 50 vuoteen.

- Edes 1970-luvun öljykriisissä pudotus ei ollut näin iso. Ostovoiman palauttamiseksi vuoden 2021 tasolle vaadittaisiin seuraaville kahdelle vuodelle vähintään seitsemän prosentin palkankorotukset.

STTK ei ole keskusjärjestönä tehnyt yhtenäistä julkilausuttua palkankorotustavoitetta, toisin kuin SAK, joka tavoittelee kahdelle vuodelle 6+4 prosentin korotuksia. Ostovoimakatsauksesta voinee kuitenkin päätellä jotain.

- Perinteisesti palkankorotuksilla pyritään turvaamaan ostovoima, Lainà muistuttaa.

Palkansaajapuolen esittämät palkankorotustavoitteet on pistetty neuvottelukierroksella usein vastakkain Suomen kilpailukyvyn kanssa. Laina ei ole huolissaan kilpailukyvyn romahtamisesta:

- Suomen kustannuskilpailukyky on rikkonut EU-jäsenyysajan ennätystasoja. Kilpailukyvyn näkökulmasta on varaa huomattavasti parempiinkin korotuksiin kuin vähintään seitsemään prosenttiin. Meille on merkittävästikin päässyt syntymään palkankorotusvaraa, tällaiset lukemat eivät sitä uhkaa.

Suomi on jäänyt nimellisessä palkkakehityksessä selkeästi jälkeen muista EU-maista.

Ostovoimakatsauksen päähavaintoja on se, että ostovoiman palauttamiseksi sopimuspalkkoihin tarvittaisiin vähintään 6,9 prosentin korotukset vuosina 2025-2026. Lisäksi on useita syitä siihen, miksi korotusten pitäisi olla vieläkin suuremmat. Yhtenä esimerkkinä se, että kun valtiovarainministeriö on arvioinut suomalaisten palkkakehitystä, laskelmassa on jopa 0,7 prosentin palkkaliukuma. Todellisuudessa liukumat ovat viime vuosina olleet huomattavasti pienempiä – ja koskettavat joka tapauksessa vain osaa työntekijöistä.

Kysynnän puute merkittävä kasvun este

Reaalipalkoilla on iso merkitys kysynnän kannalta. Kysynnän puute on noussut historiallisen suureksi kasvun esteeksi.

- Reaalipalkkojen romahdettua Suomeen on syntynyt ennennäkemättömän suuri kysyntävaje. Talouskasvun käynnistyminen edellyttää riittävän suuria palkankorotuksia. Käytännössä 20 vuoteen ei olla oltu tällaisissa lukemissa. Reaalipalkat ovat romahtaneet, eikä palkansaajilla ole niin paljon varaa kuluttaa, se on keskeisin tekijä, johon ilmeisin lääke ovat palkankorotukset, Lainà toteaa.

- Tämä antaa aika vahvat perustelut sille, miksi tarvittaisiin suurempia palkankorotuksia.

Hallituksen politiikka ajautunut umpisolmuun?

Kysynnän heikkenemisen kierrettä on kasvattanut myös Orpon hallituksen politiikka. Isoina tekijöina ovat arvonlisäverojen korotukset ja rajut leikkaukset sekä pitkä lista työelämäheikennyksiä. Hallituksessa on tehty politiikkaa, joka on kasvattanut kysyntävajetta entisestään.

Ostovoimakatsauksessa nostettiin tästä kolme esimerkkiä. Se, miten ammattiliittojen asemaa on heikennetty lakko-oikeutta rajoittamalla, toiseksi paikallista sopimista laajennetaan ohi työehtosopimusten ja kolmantena asiana vientimalli. Nämä ratkaisut supistavat kysyntää rakenteellisesti, koska johtavat todennäköisesti heikompaan palkkakehitykseen.

Ostovoimasta myös elinkeinoelämän olisi syytä nyt olla huolissaan.

- Sehän on tällä hetkellä erikoinen tilanne, että miten paljon Orpon hallitukselle tulee kulisseissa satikutia? Pakko ekonomistina itse ihmetellä, että kun finanssipolitiikkaa on kiristetty ja työelämäheikennyksillä vielä heikennetään kysyntää lisää ja myös palkkakehitystä yritetään pitää heikkona - niin mistä kysyntää syntyy kotimarkkinoille? Tähän ei elinkeinoelämän suulla ole ainakaan ääneen vastattu, mutta pitää olla joku esitys, mistä kysyntää syntyy.