Oppimisvaikeudet liitetään usein lapsiin ja koulumaailmaan, mutta ne ovat asia, jotka eivät jää lapsuuteen vaan seuraavat ihmistä jollain tasolla usein koko hänen elämänsä ajan.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan kyselyn mukaan 11 prosentilla työikäisistä on todettu jokin oppimisvaikeus, mutta tämän lisäksi yhtä suuri osuus työikäisistä kokee, että heillä on oppimisvaikeuksien kaltaisia esteitä. Voidaan siis varovaisesti arvioida, että työpaikoilla teema koskettaa joka viidettä.

– Itselleni tuli yllätyksenä, kuinka suuri osa ihmisistä kokee näitä asioita, DHL Supply Chainin pääluottamusmies David Herok toteaa.

Herok itse tutustui teemaan Työväen Sivistysliiton Oppi-va-hankkeen yhteydessä, jossa testattiin Työ sujuvaksi -työkalua. Pilottijakso kesti muutaman kuukauden.

Oppimisen haasteiden skaala on laaja. Vaikeudet eivät ole selkeä yksittäinen asia, johon toimii aina sama lääke.

– On tärkeää, että työpaikoilla tiedostetaan näiden haasteiden olemassaolo, ja että ne voivat olla hyvin erilaisia. Se helpottaa ihmisten auttamista ja tukemista, Herok sanoo.

Herok pohtii, että työpaikoilla pitäisi oppimisvaikeuksiin suhtautua siitä näkökulmasta, miten oppiminen voidaan mahdollistaa, kuin että jäädään vain voivottelemaan asiaa.

Keskiössä on viestintä

Monella alalla on omat vaaranpaikkansa, mutta logistiikka-alalla tietämättömyys turvallisuusohjeista voi nopeasti johtaa hengenvaaraan. Alalla ollaan tekemisissä raskaiden laitteiden ja lastien kanssa, eikä huolimattomuudelle ole sijaa. Tästäkin syystä on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset sisäistävät ja oppivat työturvallisuuteen liittyvät asiat.

Herok muistuttaa, että työturvallisuusohjeet ovat myös eri asiakkaiden kohdalla hieman erilaisia. Opittavaa voi olla siis yllättävän paljon. Herok itse työskentelee Turussa DHL:n muotilogistiikkaan erikoistuneessa yksikössä, mutta toisaalta logistiikkajätillä on asiakkaita teollisuudessa, jossa lastit ovat aivan eri painoluokkaa. Jälkimmäisessä tapauksessa lavan kaatuessa on usein lattiakin pirstaleina.

– Viestintä on kaiken keskiössä, jotta saamme välitettyä tietoa eteenpäin. Meillä asia on huomioitu esimerkiksi siten, että ohjeet annetaan myös hyvin visuaalisesti. Lippulappuja ja merkkejä roikkuu joka paikassa, ja meillä on myös sisäinen somekanava, jossa ohjeita jaetaan.

Tämän lisäksi tieto kulkee suullisesti esimerkiksi aamukokoontumisissa, joissa muistutetaan ohjeistuksista. Työntekijöitä myös aktivoidaan antamalla satunnaisesti työturvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Sellainen voi olla esimerkiksi oman työympäristön pelastusteiden esteettömyyden tarkistaminen.

– Olemme myös huomanneet, että meillä ei välttämättä ole vielä kaikkia kysymyksiä valmiina, joten työntekijä voi saada myös tyhjän lapun ja itse keksiä, mitä tarkkailee. Näin saamme uusia ideoita, Herok sanoo.

Olennaista siis on, että asioita opetetaan monin eri tavoin ja monesta eri kulmasta.

– Siitä on jo tullut meille itse asiassa aika luontevaa. Jos yksi tapa ei toimi, niin täytyy jollain toisella tavalla saada asia juurtumaan, Herok sanoo.

Keskusteluyhteyttä ei voi Herokin mukaan liikaa korostaa. Sillä voidaan välttää myös asioiden väärinymmärrykset. DHL:llä on hänen mukaansa turvallinen ympäristö, jossa uskalletaan puhua sekä ryhmässä että kahden kesken oman esihenkilön kanssa.

– Sen eteen on tehty paljon töitä, mutta tarvitsee ihan saakelisti tehdä vielä lisää.

Nykytyöelämä on jatkuvaa oppimista

Työelämä muuttuu myös jatkuvasti oppimisen kannalta haastavammaksi. Digitaalisuus ja digitaaliset työvälineet aiheuttavat sen, että työpäiviin kuuluu yhä enemmän ja enemmän uuden oppimista. Tämä ei koske pelkästään asiantuntijatyötä, vaan digitaalisuus tunkeutuu kaikkialle.

Koska työvoimapulasta kärsitään monilla aloilla, ei yhtäkään potentiaalista työntekijää olisi varaa hukata. Ihmiset on tärkeää pitää töissä, mutta haasteet oppimisessa voivat kuormittaa heitä niinkin paljon, että osa putoaa kelkasta pois.

Toisaalta työvoimapula vaikuttaa myös siten, ettei tekijöiltä voida enää vaatia entiseen tapaan suomen kielen taitoa.

– Siinäkin tilanteessa auttaa, että on monia eri viestintätapoja. Toistaiseksi pärjätään vielä aika hyvin englannilla, mutta tulevaisuudesta ei osaa sanoa, riittääkö sekään, Herok sanoo.