Juttusarja kertoo työsuhderiitojen käsittelystä Suomen oikeusjärjestelmässä. Ensimmäinen osa kertoo prosessin alkuvaiheista ja sovittelusta, toinen työriidoista yleisissä tuomioistuimissa ja kolmas työtuomioistuimen toiminnasta.

---

Tästä se lähtee

Nyt on jäänyt palkkoja saamatta. Mitä pitää tehdä?

Kun työntekijä arvelee työnantajan toimineen väärin, ensimmäiseksi on syytä ottaa asia puheeksi työnantajan kanssa – joko itse tai työpaikan luottamusmiehen välityksellä. Kyseessä voi olla erehdyskin.

Jos työnantaja ei myönnä virhettä tai halua korjata sitä, luottamusmies riitauttaa asian ja auttaa tarvittaessa viemään sen eteenpäin. Jos luottamusmiestä ei ole, tässä kohtaa on aika ottaa itse yhteyttä liittoon.

Ammattiliitosta otetaan yhteyttä työnantajaan. Jo pelkkä yhteydenotto voi kannustaa työnantajan korjaamaan virheensä. Tapaus päättyy tietenkin myös, jossa tässä kohtaa käy ilmi, ettei työnantajan tekemisissä ollutkaan virhettä.

Jos kiista jatkuu, liiton toimitsija tekee asiasta selvityksen työehtovaliokunnan käsittelyä varten. AKT:n työehtovaliokunta käsittelee riita-asian ja tutkii, onko työntekijällä edellytykset saada liiton oikeusapua. Työvaliokunta päättää työehtovaliokunnan esityksestä oikeusavun myöntämisestä.

Jos apu myönnetään, juristit tarttuvat toimeen.

Milloin saa oikeusapua?

Lähtökohtaisesti liiton jäsenillä on oikeus saada työsuhderiidasta johtuvaan oikeudenkäyntiin ja riidan selvittelyyn maksutonta oikeusapua. Edellytyksenä on, että jäsenyys on voimassa ja jäsenmaksuja on maksettu vähintään kuuden kuukauden ajalta ennen riidan alkua.

Lisäksi oikeusavun myöntäminen riippuu siitä, minkälaiset jutun menestymismahdollisuudet ovat. Niitä arvioitaessa näyttö on kaiken a ja o.

Työntekijän kannattaa viedä asiansa liitolle mahdollisimman valmiina pakettina. Jos kyse on esimerkiksi palkasta, tallessa pitää olla ainakin palkkakuitit ja työaikakirjanpito. Palkkasaatavia ei voi vaatia jälkikäteen, jos ei ole tiedossa, mitä on maksettu ja mistä työmäärästä.

– Jos näyttöä ei ole, me emme voi tehdä taikatemppuja, sanoo AKT:n vastaava lakimies Sara Seppänen.

Oikeusapuharkinta tehdään aina tapauskohtaisesti.

Suurin osa sovitaan

Työsuhteen riidat voidaan ratkaista sopimalla missä tahansa vaiheessa niiden käsittelyä: saman tien, kun virhe käy ilmi, tai vielä juuri ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyn alkamista.

Monesti sopiminen on kaikkien etu. Tapauksen käsittely ei veny turhaan eikä kerrytä ylimääräisiä kustannuksia. Riski maineen menettämisestäkin voi kannustaa sopimaan.

Sara Seppänen arvioi, että 70–80 prosenttia tapauksista sovitellaan ennen oikeusistuimen tuomiota.

Soviteltavat jutut koskevat usein palkkasaatavia. Niissä on yleensä kyse enemmän kylmästä rahasta kuin periaatteesta, joten kompromissiratkaisuja on mahdollista löytää. Kummankaan osapuolen näyttökään – esimerkiksi vuosien takaisista maksuista – ei välttämättä ole eurontarkkaa.

– Kun ratkaisu löytyy sopimalla, työntekijän ei tarvitse jännittää pitkään, mitä hän saa, ja rahat tulevat tilille nopeammin. Yhtiölle taas riski joutua maksamaan koko summa korkoineen voi kannustaa tulemaan vastaan, Seppänen sanoo.

Toinen työriitojen yleisimmistä aiheista, työsuhteen päättäminen, ei ole yleensä yhtä helppo soviteltava. Potkut voivat olla työntekijälle kivulias kokemus, ja työnantaja puolestaan voi katsoa toimineensa täysin oikein. Kompromissia ei ole niin helppo löytää.