Mäkinen oli töissä Paunulla yksitoista vuotta, kunnes Koiviston Auto osti Väinö Paunu Oy:n pikavuoroliiketoiminnan helmikuussa. Paunun työntekijät siirtyivät kaupan jälkeen vanhoina työntekijöinä uudelle työnantajalle – paperilla kuljettajat Onnibusille ja asentajat Koiviston Autolle.

Vaikka isoja autoja käsitellään paljon koneilla, on perinteisemmillekin työkaluille oma aikansa ja paikkansa. Niitä taas on raskaita…

…ja kevyempiä.

Työ linja-autokorjaamolla sisältää paitsi akuutteja korjaustöitä myös monenlaisia huoltotöitä. Välillä varaosia tarvitsee odotella keskuskorjaamolta Lahdesta. Talvi on linja-autojen korjaushallilla kiireinen sesonki. Esimerkiksi päästölaitteet ja polttoainelaitteistot ovat kovalla pakkasella lujilla.

Korjaamo on rasvantuoksuinen työpaikka.

Autoissa on jatkuvasti enemmän sähköä – ja sitä myöten myös sähkövikoja. Raskaan kaluston asentajan töistä kaikki eivät suinkaan ole fyysisesti raskaita.

Mikko Mäkinen vaihtoi muutama vuosi sitten työpistettä linja-auton ohjaamosta sen alle. Hän kaipasi uusia haasteita ja toisaalta myös säännöllisempiä työaikoja. Korjaamotyössäkin kuljettajataustasta on kuitenkin hyötyä, ja hän kuskaa edelleen vapaa-ajallaan poikansa jääkiekkojoukkuetta.

Koiviston Auton halliin mahtuu kerrallaan vain viisi autoa. Talvella onkin vain hyvin rajoitetusti aikaa tehdä määräaikaishuoltoja, sillä akuutimmat korjaukset vievät tuolloin paljon aikaa ja tilaa.

Mäkinen kertoo aina olleensa ay-henkinen, mutta kuljettaja-aikoina en ollut vielä aktiivi. Työkaverit saivat sitten puhuttua mukaan ammattiyhdistystoimintaan.