Maahanmuuttaneiden logistiikkakoulutuksessa tärkeätä myös kielen oppiminen
Opiskelijat kehuvat Savon ammattioppilaitoksen opetusta. Ammattitaitojen lisäksi kielitaito on parantunut.
Kuopiossa aloitti tammikuussa vuoden loppuun kestävä maahanmuuttaneiden logistiikka-alan valmentava koulutus. Sen järjestää Savon ammattioppilaitos. Koulutuksella on kaksi tavoitetta: vahvistaa osallistujien kielitaitoa ja antaa logistiikka-alan ammattiopetusta. Opetuksessa painotetaan tekemisen kautta oppimista. Tämä saa opiskelijoilta kiitosta.
– Elämäni on muuttunut parempaan suuntaan hyvän koulutuksen takia Suomessa, sanoo Thaimaasta Suomeen muuttanut Phoromngulueam Praphatson.
Kehuja opetukselle antaa myös Somaliasta Suomeen muuttanut Najib Muhamoud Nour sekä romanialainen Valentin Raiciu ja Turkin kurdi Mutlu Tekin. Raiciulla oli Romaniassa myös CDE-ajokortti. Häneltä puuttuu kuitenkin Suomessa voimassa oleva ammattipätevyys. Myös Tekinillä on kokemusta kuljetusalalta.
Tavoite jatkaa opiskelua
Yhteistä nelikolle on halu päästä töihin, ja sitä ennen suorittaa logistiikka-alan perustutkinto. Perustutkintoon pääsy edellyttää kuitenkin suomen kielen B1-tason osaamista. Valmentavan koulutuksen yksi tavoite onkin parantaa opiskelijoiden kielitaitoa niin, että portit perustutkintoon avautuvat. Valmentavan koulutuksen kielitaitovaatimus on A2, eli astetta B1-tasoa alhaisempi.
Valmentavan koulutuksen vastuuopettajan lehtori Markku Väänäsen mukaan jo valmentava koulutus parantaa osallistujien mahdollisuuksia työllistyä esimerkiksi varasto- ja terminaalitöissä. Se nopeuttaa myös perustutkinnon suorittamista, sillä valmistava koulutus sisältää 20–25 prosenttia perustutkinnon opinnoista.
Kielestä opittava neljä versiota
Suomen kieli on tunnetusti vaikea oppia. Savon ammattiopiston maahanmuuttajaohjaaja Heli Kapulainen sanoo, että maahanmuuttajan on periaatteessa opeteltava kielestä neljä eri versiota: kirjakieli, yleiskieli, murre ja ammattikieli.
− Olen mukana koulutuksessa kahtena päivänä viikossa. Yhtenä päivänä ammattiopetuksessa ja yhtenä suomen kielen opetuksessa.
Kapulaisen tehtävänä on kääntää esimerkiksi ammattislangia selkokielelle ja varmistaa, että opiskelija ymmärtää, mistä on kysymys.
Jutussa haastatellut opiskelijat ovat osallistuneet aikoinaan myös yleiseen maahanmuuttajien suomen kielen koulutukseen. Sitä ei kehuta. Moitteita saavat niin opettajien taidot ja oppilaiden motivaatio. Tällä kurssilla he sanovat suomen kielen taitonsa kehittyneen etenkin ammattisanaston osalta.
Mutlu Tekin, 28, on Turkin kurdi. Hän muutti Suomeen nelisen vuotta sitten suomalaisen tyttöystävänsä kanssa. Aloitteen muuttoon teki tyttöystävä. Turkissa Teklin työskenteli mm. kuljetusalalla ja ravintoloissa. Suomessa hän on ajanut taksia ja tekee sitä edelleen opiskelun ohella. Hän haluaisi opiskella ambulanssinkuljettajaksi, mutta kielitaito ei siihen riitä. Nyt hän toivoo valmistuvansa yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi.
Phoromngulueam Praphatson, 29, muutti Thaimaasta Suomeen kolme vuotta sitten. Suomessa asuvat myös hänen äitinsä ja tätinsä, ja hän muutti Suomeen perheensä takia. Thaimaassa Praphatsonilla oli ravintola. Hän haluaa valmistua yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi.
Valentin Raiciu, 43, työskenteli Romaniassa sotilaspoliisina. Työhön kuului mm. sotilas- ja siviiliajoneuvojen ajaminen. Suomessa hän on työskennellyt mm. siivoojana, sanomalehdenjakajana ja pizzeriassa. Hänellä on ollut myös oma pizzeria. Nykyisin hän toimii opiskelun ohella Wolt-kuskina. Raiciu muutti Suomeen 2010. Hän on naimisissa ja perheessä on kaksi lasta. Raiciu haluaa valmistua linja-autonkuljettajaksi.
Najib Muhamoud Nour, 29, on lähtöisin Somaliasta, josta hän lähti maan sisällissodan takia. Suomessa hän on asunut kaksi ja puoli vuotta. Somaliassa hän pelasi ammatikseen jalkapalloa. Ura jalkapallon parissa ei jatkunut Suomessa. Nour haluaa valmistua linja-autonkuljettajaksi.