“Tarjoilut ja turvaesittelyt ovat vain pieni osa työtämme. Työvuoron alussa briiffaan matkustamohenkilökunnan kanssa lennon kulun, palvelun ja turva-asiat. Sen jälkeen teemme lähtövalmistelut, ja niiden jälkeen voimme ottaa matkustajat kyytiin. Vaikka johdankin toimintaa, teen ihan samoja töitä kuin muukin matkustamohenkilökunta.

Kun matkustajia tulee koneeseen, tarkastelemme, missä kunnossa he ovat. Finnair kuljettaa ainoastaan terveitä ihmisiä. Jos ovella seulaan jää ihminen, joka ei terveytensä tai alkoholinkäyttönsä vuoksi pysty matkustamaan, häntä ei ole järkevää ottaa koneeseen pilaamaan sadan tai jopa kolmensadan ihmisen matkaa. Nämä ovat ikäviä tilanteita, ja kun sitten joudutaan myös poistamaan ihmisen matkatavarat ruumasta, se tietää myöhästymisiä. Aina mennään kuitenkin turvallisuus edellä, ja onneksi näitä on harvoin.

Se, että ihmiset eivät jaksa katsoa turvaesittelyjä, ei turhauta. Minä teen työni ja kyllä heille varmaan jää aina tietoa takaraivoon. On kuitenkin tärkeää tuntea turvaohjeet, koska jos jotain sattuu, on paljon parempi mahdollisuus pelastautua.”

“Meillä kaikki lentävät kaikkia reittejä. Lennämme usein alle kahden tunnin reittejä kotimaassa tai naapurimaihin saman vuoron aikana kerran tai pari, mutta työvuoro voi olla myös kaukolento Euroopan ulkopuolelle.

Vakiotiimejä ei ole. Finnairilla on matkustamohenkilökuntaa noin 1 700, joten miehistön kokoonpano on joka lennolla erilainen.

Briiffauksen jälkeen on jotenkin käsittämätöntä, että vaikka porukka on taas uusi, tiedän, että ‘hei, tämä onnistuu!’ Työn merkitys tulee siitä, kun näen, miten ihmiset, joita johdan, onnistuvat työssään. Se on makea tilanne ja tuntuu hienolta ja palkitsevalta.”

“Kaukolennot lennetään viranomaisen määrittämillä minimimiehistöillä. Se tarkoittaa, että usein 100–300 matkustajan turvallisuudesta vastaa kahdeksan miehistön jäsentä. Se on kuormittavaa, koska minulla on vastuullani matkustamohenkilöstön lisäksi 3–4 pilottia. Minulla on oltava koko ajan mielessäni aikajana, jotta osaan ennakoida, mitä tapahtuu ja että saamme koneessa esimerkiksi työehtosopimuksen mukaisen levon.

Hoidan myös yhteistyön ohjaamon kanssa, koska myös heillä pitää toteutua tessien ja määräysten mukaiset ruokatauot ja levot.

Itse olen usein se, joka syö viimeisenä, koska esimiehenä haluan pitää mahdollisimman hyvää huolta miehistöni jaksamisesta. Kun joskus joku on jättänyt minulle vaikka ylimääräisen vesipullon, se tuntuu tosi hyvältä, että ‘hei joku huomioi minutkin!’.

Koneessa olemme yhtä perhettä. Meille opetettiin purserikoulutuksessa, että kapteeni on purserin paras kaveri. Kun on joskus tiukkoja hetkiä, ohjaamo on se paikka, mihin voin mennä kertomaan tilanteista, joihin haluan mielipiteen.”

“Ne ajat, jolloin työhön kuului ulkomailla rentoutumista, jäivät jonnekin 80-luvulle. Tämä on raakaa duunia.

Napojen yli lentäessä on säteilyvaara, yötyö on kuluttavaa ja jatkuva tärinä ei ole hyväksi keholle. Myös kuumuus, kylmyys, ilmanlaatu ja moottoreiden melu rasittavat.

Me saamme vuorolistat viikkoa ennen kuun vaihdetta, joten voin vasta siinä vaiheessa kertoa perheelle tai kavereille, että voidaanko tavata tai onko jouluna vapaata.

Varsinkin nuorten olisi hyvä miettiä työssäjaksamista pitkällä tähtäimellä. Elämässä on paljon muutakin kuin työ ja Finnair.”

“Olin aktiivisesti mukana Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen toiminnassa ja myöhemmin ­AKT:n osaston 208 toimikunnassa. Olen myös ­AKT:n hallituksen toinen varajäsen.

Mielestäni olisi tärkeää, että luottamuspaikoilla olevien ihmisten keskuudessa olisi sopivasti vaihtuvuutta. Se on työtä, jonka oppii matkan varrella, ja toivon, että mahdollisimman moni nuori rohkaistuisi asettumaan ehdolle.

Vaihtuvuus takaa, että myös hiljainen tieto siirtyy konkareilta nuoremmille ja nuoremmat tuovat tuoreita näkökulmia.”

“Minulla on itsellä pari suosikkimatkakohdetta. Miamissa paistaa aina aurinko ja siellä on upeat rannat. Amerikka on helppo valinta. Kun osaat small talkin, kaikki sujuu.

Bangkokissa taas on ihanaa ruokaa, ihmisiä, ystävällinen ilmapiiri ja uskomaton lämpö. Siellä voi viettää yhtä aikaa ikään kuin ranta- sekä kaupunkilomaa.

Työssä ykkösasia ovat työkaverit. Olemme aina samaa joukkuetta. Asiakaskohtaamiset ovat yksi hieno osa mahtavaa työtä. Tykkään työstäni ja koska olen upseerin tytär, minun on helppoa noudattaa lentämiseen liittyviä sääntöjä.”