Jos olet käynyt Rovaniemellä kesällä, et tiedä mitään siitä, millainen kaupunki on talvella. Se on eri paikka. Lapin matkailuihmettä on vaikea käsittää, ellei sitä näe omin silmin.

Marraskuun alussa talvimatkailukausi on vasta alussa. Silti jo nyt joka paikka on täynnä väkeä.

Lentokentän odotustilassa mahtuu istumaan vain rappusilla. Moniin ydinkeskustan kahviloihin ja ravintoloihin ei mahdu sisään. Vaatekaupassa myyjä tervehtii oletuksena englanniksi, koska on todennäköisempää, että asiakas on turisti kuin paikallinen. Joka kadunkulmassa joku turistiparvi kiskoo matkalaukkujaan lumessa.

Tämä kaikki tuo Lappiin paljon rahaa, mutta se vaatii myös veronsa. Niin hyvät kuin huonot puolet ovat tuttuja AKT:n jäsenille, jotka kuljettavat Rovaniemellä turisteja ja heidän tarvitsemiaan tavaroita. AKT-lehti tapasi heistä kolme.

”Tänne ei paikkakuntalainen tule”

– Näin aamusta täällä vielä ehkä mahtuu olemaan.

Paula Mansikkasalo katselee Napapiirin matkailualueella ympärilleen hiukan kärsivän näköisenä. Alue on kyllä kaunis – ja iso. Se laajenee vuosi vuodelta, ja myymälöitä, ravintoloita, hotelleja ja vaikka mitä poronkatseluaitauksia jatkuu joka suuntaan.

Mansikkasalolle Napapiiri tarkoittaa kuitenkin ennen kaikkea päättömiä ruuhkia. Hän työskentelee Postilla kuljettajana, ja Napapiirin alue on hänestä ihan pahin sumppu.

– Tänne ei paikkakuntalainen tule, ellei ole pakko. Mukavia yrittäjiä ja asiakkaitahan täällä on, ei sillä, mutta kun kaikki taksit, bussit ja turistit laitetaan sekaisin, se on kaoottista. Et pääse sisään, et pääse ulos.

– Parhaat turistit vielä kävelevät tuota nelostietä lentokentälle. Raahaavat siinä matkalaukkujaan ja juoksentelevat tien yli, Mansikkasalo kuvailee.

Ruuhkateema jatkuu Rovaniemen lentoasemalla. Siellä Kutilan liikenteen linja-autonkuljettaja Jyrki Helminen esittelee parkkipaikkaa.

– Tähän pitäisi mahduttaa parhaimmillaan 40 bussia. Ei mahdu, vaan osa joutuu odottamaan tiellä vuoroaan, hän näyttää.

Parkkipaikalla on vielä tässä kohtaa päivää ja vuotta hiljaista, mutta lentokentän sisätiloissa on jo hyvä tungos.

– Sisätiloja laajennettiin muutama vuosi sitten, mutta edelleen ne ovat liian pienet, Helminen sanoo.

Pikkukaupunki täynnä väkeä

Tilanahtaus teillä, parkkipaikoilla ja lentokentällä on helppo ymmärtää, kun tarkastelee lukuja. Rovaniemi on Suomenkin mittakaavassa pikkukaupunki: siellä asuu noin 66 000 ihmistä. Suunnilleen senkokoiselle väkimäärälle kaupunki on suunniteltu.

Pelkästään viime vuoden joulukuussa Rovaniemen majoituspaikoissa kirjattiin 252 000 yöpymistä. Senkokoisten väkimäärien kanssa kaupunki yrittää nyt selvitä.

Väenpaljous vaikuttaa kaikkeen. Vuokrat ja muut hinnat nousevat. Kuntalaisten käyttämät palvelut ruuhkautuvat. Teiden kunnossapito ei pysy kasvavien liikennemäärien perässä, ja ammattilaiset kärsivät varsinkin liukkaudesta.

Oma lukunsa ovat turistien vuokra-autot. Niitä on liikenteessä valtavasti. Heti lentokentällä saapuvia matkustajia tervehtivät kahdeksan eri vuokra-autofirman palveluluukut.

Kun esimerkiksi aasialainen tai espanjalainen turisti lähtee autolla Suomen talveen, kaikki ei aina mene sujuvasti.

– Osa pärjää hyvin, osa pärjää huonosti ja osa ei pärjää yhtään. Ajetaan hiljaa, pysäköidään minne sattuu ja on heitä ollut kelkkareiteilläkin, Paula Mansikkasalo sanoo.

– Kun he näkevät poron, he lyövät jarrut pohjaan. Se aiheuttaa todellisia vaaratilanteita, Helminen jatkaa.

Helminen on saanut monta kertaa pelastaa turisteja, joiden matkanteko on tyssännyt läpinäkymättömiksi huurtuneisiin ikkunoihin.

– Käyn näyttämässä, että tuosta napista saa ilmastoinnin sisäkierron pois päältä.

Mansikkasalo toivoo, että julkiseen paikallisliikenteeseen satsattaisiin enemmän, jotta turistien ei olisi pakko kulkea joka paikkaan vuokra-autolla. Nyt linjaliikennettä on kyllä, mutta bussit ovat usein täysiä ja vuoroväli osaan paikoista harva.

Helminen puolestaan vastuuttaa vuokra-autoyrityksiä. Niiden pitäisi opastaa asiakkaansa paremmin.

Kaikille päteville riittää hommia

Mutta on turismissa paikallisten näkökulmasta hyvääkin. Ilmeisin hyvä puoli on tietenkin työ. Matkailun ansiosta kuljetusalan yrityksillä menee talvisin kovaa.

– Kun sesonki alkaa, kaikille on töitä, joilla on linja-auto- tai kuorma-autokortti ja ammattipätevyydet voimassa, Jyrki Helminen sanoo.

Myös lentoliikenteelle Lapin matkailu on kultakaivos. Lentoliikenne Rovaniemelle on kasvanut peräti kymmenillä prosenteilla vuosittain. Se näkyy myös rovaniemeläisen lentoemännän Jenni Kariniemen arjessa. Hän työskentelee Finnairilla sekä pitkillä että lyhyillä reiteillä.

– Lapin matkailukausi näkyy niin matkustajien määrässä kuin kansainvälisyydessä, hän sanoo.

Värikkäitä kokemuksia

Paitsi työtä, turistit tuovat Rovaniemelle elämää ja väriä. Sitä he tuovat myös töiden sisältöön.

Helminen ajaa työssään enimmäkseen Pyhätunturin ja Luoston pikavuoroa. Parhaina iltoina matkaa värittävät upeat revontulet. Silloin hän sammuttaa sisätilan valot, jotta matkailijat näkevät paremmin.

– Onhan se mukavaa näyttää heille revontulia. Jos en pitäisi sellaista antoisana, en olisi näissä hommissa.

Kariniemi kertoo, että talvimatkailukausi tuo Lapin lennoille aina paljon lapsia. He ovat tietysti innoissaan kaikesta, mutta niin ovat monet aikuisetkin. Laskeutuminen lumiselle kentälle on monille elämys itsessään.

Kariniemi kertoo, että kaikkein eniten matkustajat kyselevät revontulista. Myös lumi ja pakkanen kiinnostavat kovasti.

– He kyselevät, onko lunta jo tullut ja miten kylmää voi olla. Kun kerron, että olen itse Rovaniemeltä, he haluavat tietää, miten kovan pakkasen olen itse kokenut.

Vaikka Paula Mansikkasalo ei kuljeta ihmisiä, hänenkin työhönsä säteilee turismin luoma kansainvälinen ilmapiiri. Siitä hän pitää. Hänestä on mukava päästä käyttämään töissä kielitaitoa.

Ja yksi hyvä puoli vielä:

– Onhan se ihan hienoa, että kaikki tietävät, missä on Rovaniemi, Mansikkasalo naurahtaa.