Työsuojelutarkastuksessa havaittiin, että eläinkuljetuksia tehneet kuljettajat olivat ajaneet toistuvasti niin, etteivät ajo- ja lepoajat pysyneet säädetyissä rajoissa. Toimitusjohtaja myönsi, että rikkomuksia oli syntynyt ja ne olivat olleet tiedossa. Hän katsoi, että eläinten kuljettaminen ei olisi onnistunut tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä noudattaen.

Avin tiedotteessa kerrotaan eri osapuolten kannat käräjäoikeudessa. Toimitusjohtaja näki eläinkuljetuslainsäädännön edellyttävän, että kuljetusta jatketaan kaikissa tilanteissa. Näin eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana voidaan turvata. Auto ei siis hänen käsityksensä mukaan voi pysähtyä ajo- ja lepoaikasäännöstön edellyttämällä tavalla. Eläinten oikeudet siis menivät etusijalle.

Oikeus sekä työsuojeluviranomainen arvioivat kuitenkin, että ajo- ja lepoaikasäännösten soveltamisalapoikkeus koskee vain pienellä maantieteellisellä alueella tapahtuvia eläinkuljetuksia. Työnantajan olisi tullut huolehtia siitä, että valtakunnalliset eläinkuljetukset saadaan suoritettua lain edellyttämällä tavalla. Satakunnan käräjäoikeudesta rapsahtivat siis sakot.

Työsuojelujuristi Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintovirastosta huomauttaa, että ajo- ja lepoaikasäännökset ovat koko EU:n alueella yhtenäiset. Ne pohjautuvat suoraan EU-asetukseen:

- Säännöksissä on pyritty ottamaan huomioon monia eri toimintoja ja esimerkiksi eläinkuljetukset ovat vapautettu ajo- ja lepoaikasäännöksistä, kun kuljetus tapahtuu 100 kilometrin säteellä. Nyt kyse oli kuitenkin huomattavasti pidemmistä matkoista. Osa poikkeuksista on kansallisia, mutta kaikissa tilanteissa on kuljetusyrittäjän viimekätisenä velvollisuutena järjestää työ niin, että lakeja ja asetuksia noudatetaan. Tämä saattaa edellyttää esimerkiksi tuplamiehitystä, vaikka siitä kuluja syntyykin.

Suomessa poliisi, tulli ja rajavartiolaitos valvovat ajo- ja lepoaikoja tien päällä tehtävillä tarkastuksilla. Työsuojeluviranomaiset valvovat yrityksiä niiden toimittamien tietojen perusteella. Eriksson huomauttaa, että ajo- ja lepoaikojen noudattaminen ja noudattamisen valvonta parantavat sekä liikenneturvallisuutta että työntekijöiden työturvallisuutta ja osaltaan myös varmistavat, ettei yksikään toimija saa epätervettä kilpailuetua sillä, ettei säännöksiä noudateta.

Valvontaresursseja tarvittaisiin enemmän

Ajo- ja lepoaikarikkomukset päätyvät käräjille suhteellisen harvoin.

- Tuntuma on, että ajo- ja lepoaikarikkomukset ovat yleisempiä kuin harvakseltaan annettavat tuomiot antavat ymmärtää. Se johtuu siitä, että valvonta on aika vähäistä ottaen huomioon, että aluehallintoviranomaiset tekevät poliisin kanssa sitä yhteistyössä. Resurssit ovat mitättömät, poliisi tekee valvontaa liikennevalvonnan yhteydessä ja toisaalta erillisinä iskuina, joissa lepo- ja ajoaikaoja selvitetään, AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua toteaa.

Kun valvontaa tehdään satunnaisesti, asiat etenevät melko harvoin käräjäoikeuksiin. Viranomaisten pitäisi ottaa tästä Siuruan mukaan parempi vastuu.

Toisaalta lainsäädännön noudattaminen on kuljetusliikkeiden ja sitä kautta myös kuljettajien vastuulla. Heidän tulee noudattaa sääntöjä ja olla niistä tietoisia.

- Kyse on kuitenkin liikenneturvallisuudesta ja myös työssä viihtymisestä. Nyt vallassa on jatkuvan kilpailun tuoma tehokkuusajattelu, mikä pistää pienen kuljetusyrittäjän teettämään työtä tauotta, Jukka Siurua toteaa.