Kenen liikenneluvalla ajaa laskuttava keikkakuski?
Kevytyrittäjyys aiheuttaa päänvaivaa lupakysymyksissä. Lähtökohtaisesti liikennelupaa ei voi luovuttaa toiselle yritykselle.
Jos Suomen teillä aikoo harjoittaa ammattimaista henkilö- tai tavaraliikennettä, siihen tarvitaan liikennelupa. Lupa kuuluu sen hankkineelle yritykselle, eikä yritys voi luovuttaa lupaansa eteenpäin esimerkiksi alihankintatilanteessa. Tähän asti kuvio vaikuttaa selvältä.
– Oletetaan, että minulla on kuljetusyritys, jolla on tavaraliikennelupa. Kaikki kolme autoani ovat töissä kiinni ja tarvitsen neljättä. Kun tilaan keikan toiselta yritykseltä, tällä pitää olla oma tavaraliikennelupa. En voi siirtää lupaani toiselle yrittäjälle, kuvailee johtava asiantuntija Pasi Hautalahti Traficomista.
Selvää on myös se, että kuljettajia välittävä vuokratyöfirma ei tarvitse liikennelupaa. Vuokratyöntekijät katsotaan samanlaisiksi työntekijöiksi kuin yrityksen omatkin työtekijät, ja luvanhankinta kuuluu sille yritykselle, joka varsinaisesti harjoittaa liikennettä.
Laki ei tunne kevytyrittäjää
Tilanne muuttuu monimutkaisemmaksi, kun yritys ostaakin kuljettajan työpanoksen niin sanotulta kevytyrittäjältä eli keikkakuskilta, joka saa korvauksen työstään laskulla.
Laki ei tunne kevytyrittäjiä, ja usein heidän tapauksessaan ei ole selvää, täyttyvätkö kuviossa yrittäjyyden vai työsuhteen tunnusmerkit. Silloin on myös vaikeampi määritellä, pitäisikö kevytyrittäjällä olla oma liikennelupa.
Kun tilaan keikan toiselta yritykseltä, tällä pitää olla oma lupa.
Hautalahti kertoo, että Traficom tulkitsee asiassa verottajan ohjetta palkan ja työkorvauksen eroista. Yksiselitteistä sääntöä ei kuitenkaan ole.
Yksi olennainen kysymys on, kenen työvälineillä keikka ajetaan. Jos kuljettaja myy pelkästään työpanoksensa ilman omaa autoa, hänen asemansa muistuttaa Hautalehden mukaan enemmän vuokrattua työntekijää kuin alihankintayritystä. Myös työsuhteen peittely-yritys on Hautalahden mukaan mahdollinen.
– Näissä tapauksissa olisi kohtuutonta vaatia kuljettajaa hankkimaan omat liikenneluvat, Hautalahti sanoo.
”Kevytyrittäjyys ei sovi kuljetusalalle”
Liikennelupien myöntämisestä vastaa Traficom ja valvomisesta tien päällä poliisi.
Myös aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajat voivat joutua pohtimaan lupia samalla, kun yrittävät selvittää, onko kevytyrittäjä oikeasti työntekijä vai yrittäjä. Työlainsäädännön näkökulmasta henkilö ei voi olla jotain siltä väliltä.
Tarkastaja Tarja Iivonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta sanoo, että liikennelupakysymys on yksi monista syistä, miksi kevytyrittäjyys sopii erityisen huonosti kuljetusalalle.
– Mielestäni kevytyrittäjyys ei sovi tällaiselle alalle, jolla liikenneluvan luovuttaminen toiselle yritykselle on kiellettyä, Iivonen sanoo.