Hallitusohjelmassa kaavaillaan, että paikallista sopimista yrityksissä lisätään poistamalla nykyisiä paikallisen sopimisen rajoituksia. AKT:n edunvalvontapäällikön Harri Pasasen mukaan hallituksen aikeet herättävät isoja uhkakuvia.

– Melkein voisi sanoa, että ne tarkoittaisivat katastrofia, Pasanen sanoo.

Nykyisin työehdoista eli esimerkiksi palkoista ja työajoista sopivat suureksi osaksi työnantajaliitot ja työntekijöiden ammattiliitot. Näiden sopimista ehdoista voidaan poiketa paikallisesti mutta vain, jos yritys kuuluu työnantajaliittoon ja työntekijöitä edustamaan on valittu ammattiliiton luottamusmies.

Hallitusohjelman mukaan paikallinen sopiminen tehtäisiin mahdolliseksi, vaikka yritys ei kuuluisi työnantajaliittoon. Työntekijöiden ääneksi neuvotteluissa kävisi kuka tahansa henkilöstön valitsema edustaja, oli tämä liiton jäsen tai ei.

Pasasen mukaan tällaisesta paikallisesta sopimisesta ei tulisi tasapuolista vaan työnantaja pääsisi sanelemaan palkat ja muut työehdot.

– Meidän sopimusaloista erityisesti kuorma-autoala on sellainen, jossa on paljon pieniä järjestäytymättömiä yrityksiä ja luottamusmies puuttuu. Voi olla, että henkilökunnasta viisi on työnantajan edustajia eli omistajan perhettä ja ulkopuolisia palkattuja työntekijöitä on kaksi.

– Olisi kohtuutonta, jos nämä kaksi joutuisivat neuvottelemaan työehdoistaan työnantajaa vastaan. Käytännössä he joutuisivat ottamaan sen, mitä työnantaja määrää, Pasanen sanoo.

Yleissitovuus vaarassa

Paikallisen sopimisen muutoksia valmistellaan parhaillaan työryhmässä, jonka on määrä saada mietintönsä valmiiksi tammikuun lopussa. Sen jälkeen hallitus tekee mietinnön pohjalta varsinaisen lakiesityksen. Muutokset eivät siis vielä ole varmoja.

Työryhmässä ovat edustettuina ammattiliittojen keskusjärjestöt. Myös niistä on kantautunut kovaa kritiikkiä hallituksen aikeita kohtaan.

Erityistä huolta on aiheuttanut hallitusohjelman suunnitelma, jonka mukaan yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voisi poiketa sellaisista työlainsäädännön vaatimuksista, joista voi nykyisin poiketa vain valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Tämä voisi koskea esimerkiksi työaikoja.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan muutos voisi uhata koko nykyistä sopimusjärjestelmää.

– Seurauksena voi olla yrityskohtaisten työehtosopimusten lisääntyminen. Se vaarantaa koko työehtosopimusjärjestelmän. Sadoiltatuhansilta työntekijöiltä voisi sen seurauksena kadota yleissitovan työehtosopimuksen takaama vähimmäisturva, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Satojentuhansien työntekijöiden työajat ja muut työehdot voisivat siis muuttua nykyistä paljon huonommiksi.

Ulosmarsseja ja kovaa kilpailua

Hallitus ajaa muutoksia innokkaasti, ja niitä haluavat myös työnantajien järjestöt. Yrityksille ei ole kuitenkaan luvassa pelkkää hyvää, jos hallituksen aikeet toteutuvat.

– Jos sopiminen siirtyy paikalliseksi, myös työrauha siirtyy paikalliseksi. Mahtavatkohan kaikki työnantajat tosissaan haluta ulosmarsseja milloin mistäkin syystä, Harri Pasanen pohtii.

– Nykyisin moni yritys myös kannattaa yleissitovia työehtosopimuksia siksi, että ne asettavat kilpailulle jonkun tolkun. Jos naapurissa on yritys, joka voi maksaa paljon pienempiä palkkoja, se pystyy myymään tuotteensa halvemmalla.

Pasanen muistuttaa, että AKT ja muut ammattiliitot eivät vastusta paikallista sopimista sinänsä. Sille on paikkansa, kunhan se toteutetaan reilusti ja tasapuolisesti.