Juttusarja kertoo työsuhderiitojen käsittelystä Suomen oikeusjärjestelmässä. Ensimmäinen osa kertoi prosessin alkuvaiheista ja sovittelusta, toinen kertoo työriidoista yleisissä tuomioistuimissa ja kolmas työtuomioistuimen toiminnasta.

---

Liiton avulla käräjäoikeuteen

Palkkoja jäi saamatta. Pomo ei myönnä virhettään, eikä sopua synny neuvottelemalla. Työntekijälle on myönnetty asiassa liiton oikeusapu. Mitä tapahtuu seuravaksi?

Nyt on aika nostaa kanne tuomioistuimessa eli lähettää käräjäoikeuteen haastehakemus.

Käräjäoikeus toimittaa haasteen tiedoksi haastetulle työnantajalle. Työnantajalla on 14–30 päivää aikaa vastata haasteeseen kirjallisesti. Jos vastausta ei kuulu, oikeus voi antaa yksipuolisen tuomion työntekijän eduksi.

Jos työnantaja vastaa ja pysyy kannassaan, oikeus jatkaa käsittelyä joko kirjallisessa tai suullisessa valmistelussa. Sovintoratkaisu on tässä vaiheessa edelleen mahdollinen. Jos sopua ei synny, asia siirtyy käräjäoikeuden pääkäsittelyyn.

Pääkäsittelyssä osapuolet perustelevat vuorollaan vaatimuksensa. Siellä myös käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajia. Pääkäsittely päättyy asianosaisten loppulausuntoihin.

Tuomari antaa oikeuden ratkaisun joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin.

AKT:n jäsen, joka on saanut tapaukseen liiton oikeusavun, ei joudu selviämään mistään näistä vaiheista yksin. Liiton juristit ovat sitä varten. Jäsen ei myöskään joudu maksamaan oikeudenkäyntikuluja omasta pussistaan, vaikka häviäisi.

Valitusluvalla eteenpäin

Työriita-asiat, jotka eivät koske työehtosopimuksen tulkintaa, ratkaistaan Suomessa yleisissä tuomioistuimissa eli käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Käsittely alkaa aina käräjäoikeudesta ja yleensä myös jää sinne.

Jos jompikumpi riidan osapuolista on tyytymätön käräjäoikeuden ratkaisuun, hän voi hakea siihen valituslupaa hovioikeudelta.

Hovioikeus päättää, ottaako se asiaa käsittelyyn eli myöntääkö valituslupaa. Jos ei myönnä, käräjäoikeuden tuomio tulee lopulliseksi eli lainvoimaiseksi. Jos myöntää, asia käsitellään hovioikeudessa ja se muuttaa tai ei muuta käräjäoikeuden tuomiota.

Hovioikeuden tuomiosta voi hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Se ottaa yleensä käsittelyyn vain sellaisia riitoja, joilla on merkitystä niin sanottuina ennakkotapauksina.

Esimerkki: Luottamusmies tunnustettiin

Joillakin oikeusistuimien ratkaisuilla työriita-asioissa on iso periaatteellinen merkitys. Viime vuosina tällaisia merkittäviä ratkaisuja on tehty esimerkiksi luottamusmiehen asemasta.

Pari vuotta sitten AKT:läinen luottamusmies vei liiton avulla käräjäoikeuteen tapauksen, jossa työnantaja oli kieltäytynyt hyväksymästä hänen asemaansa. Työnantajaliittoon kuulumaton työnantaja ei halunnut tunnustaa luottamusmiestä eikä maksaa tälle luottamustehtävään kuuluvia korvauksia.

Luottamusmies voitti riidan. Käräjäoikeus katsoi, että järjestäytyneillä työntekijöillä on järjestäytymisvapauteen kuuluva oikeus valita luottamusmies ja että työnantajalla on velvollisuus tämä hyväksyä.

Työnantaja oli tyytymätön ratkaisuun ja haki valituslupaa hovioikeudesta. Hovioikeus ei sitä myöntänyt, joten käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi.

Myös korkein oikeus on ottanut lähivuosina kantaa samankaltaiseen tapaukseen.

Rakennusteollisuudessa toimivan yrityksen työtekijät olivat valinneet itselleen luottamusmiehen. Yrityksen edustajat kuitenkin ilmoittivat, että luottamusmiehen tehtävä yrityksessä lakkautetaan eikä uutta valita.

Korkeimmalta oikeudelta ei herunut ymmärrystä työnantajan toiminnalle. Sen edustajat saivat sakot työntekijöiden järjestäytymisoikeuden loukkaamisesta.