Paikallisen sopimisen laajentaminen – ilman luottamusmiestä

Hallituksen työmarkkinauudistuksissa halutaan laajentaa paikallista sopimista. Syy miksi jonkun silmään leppoisalta kalskahtava uudistus ei olekaan työntekijän etu on se, että paikallinen sopiminen laajenisi järjestäytymättömiin yrityksiin, jotka voisivat sopia paikallisesti työlainsäädännöstä poiketen. Tähän asti näin ovat voineet sopia vain työnantaja- ja työntekijäjärjestöt yhteisillä päätöksillä tes-neuvotteluissa. Järjestelmämuutoksella pyritään heikentämään yleissitovia työehtosopimuksia. Se taas merkitsee, että työmarkkinoiden laaja turva vähimmäisehdoista heikkenee.

Hallituksen kaavailuissa paikallisen sopimisen yksi tavoite on työnantajan toive kaataa luottamusmiesjärjestelmä. Edustajaksi työntekijöiden puolelta riittäisi kuka tahansa. Enää ei tarvittaisi luottamusmiesvaaleilla valittua henkilöä, jolla on ammattiliitolta saatu koulutus, liiton tuki ja ennen kaikkea osaaminen. Paikallisen sopimisen työntekijöiden edustajaksi kaavailtu luottamusvaltuutettu voisi olla kuka tahansa työpaikan työntekijöistä, mutta ilman laajaa taustatukea.

Luottamusmies saa ammattiliitolta koulutusta, edustaa työpaikalla ammattiliittoa ja työehtosopimusta. Hänet valitsevat tehtävään työpaikan ammattiliittoon järjestäytyneet työntekijät.

Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä

AKT:n sopimuksissa sairausloma on pääsääntöisesti palkallinen. Mikäli hallitusohjelman tavoite ensimmäisestä palkattomasta sairauslomapäivästä toteutuu, se iskee monella alalla heti eli käytännössä alentaa palkkaa tai ihmiset tulevat sairaina töihin. Toisaalta seuraavalla tes-kierroksella ensimmäinen palkaton sairauslomapäivä voi tulla uudelleen esiin kaikissa sopimuksissa. Mikäli neuvottelut jumittuvat tähän, muut työehtoihin liittyvät uudistukset voivat jäädä taka-alalle.

Työttömyysturvan tason laskeminen

Hallitus kannustaa työtöntä ”kepillä” työn pariin. Tavoite on muutos, jossa noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen ansiosidonnaisen taso putoaisi 80 prosenttiin. Kun SAK:laisen työttömän keskimääräinen päiväraha on 1200 euroa, tästä tipahdettaisiin tuhanteen euroon. Kahdeksan kuukauden jälkeen 900 euroon.

Pois halutaan myös työttömyysturvan lapsikorotukset, joita viime vuonna sai noin joka kolmas. Työttömyysturvasta halutaan nipistää myös työtulojen suojaosa, jonka turvin on voinut tienata 300 euroa kuukaudessa ilman että tuki putoaa.

Ansiosidonnaiselle pääsemisen kynnystä halutaan myös nostaa. Jatkossa vaadittaisiin puolen vuoden sijaan vuosi töitä, ennen kuin olisi mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa.

Eikä tässä vielä kaikki. Myös työttömyysturvan omavastuuaikaa työttömillä ja lomautetuilla halutaan kasvattaa nykyisestä viikosta noin puoleentoista viikkoon.

Hallitusohjelma palauttaisi myös lomakorvausten jaksotuksen. Eli jos työsuhteen päättyessä on pitämättömiä lomia – niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahakauden alkamista. Eli ensin lomat, sitten omavastuuaika – ja vasta sitten työttömyyskorvausta.

Myös työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeuksista halutaan luopua. Nyt 58-vuotias voi esimerkiksi tietyissä tilanteissa saada ansiosidonnaista 400 päivän sijaan 500 päivältä.

(Lähde: Työttömyyskassojen yhteisjärjestö)

Lakko-oikeuksien rajaaminen

Hallitus on ottanut päämääräkseen tukea työnantajaliittoja ja toteuttaa niiden toiveen lakko-oikeuden rajoittamisesta. Ammattiliitoilta vaaditaan lakkojen suhteen kohtuullisuutta – mutta työnantajille kohtuullisuusvaatimuksia ei ole. Neuvottelupöydissä ja työmarkkinariidoissa on aina kaksi osapuolta.

Poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä halutaan rajoittaa. Tätä oikeutta on kuitenkin käytetty suhteellisen harvoin. Viimeisin esimerkki näistä lakoista ovat käytännössä Sipilän hallitusta vastaan järjestetyt lakot. Koska asia on hallituksen aikajärjestyksessä ensimmäisenä, vaikuttaa siltä että ensin rajataan mielipiteenvapautta – sitten toteutetaan uudistuksia, joita ei pääse protestoimaan.

Lakko on jo luonteeltaan kollektiivinen toimenpide, josta päättää ja sen seuraukset kantaa ammattiliitto – ei yksityinen työntekijä. Hallitusohjelmassa tätäkin periaatetta yritetään muuttaa. Ammattiliitoille määrättäviä korvauksia laittomista lakoista, kuten ulosmarsseista, halutaan nostaa. Työtaisteluoikeutta halutaan rajoittaa myös tukilakkojen osalta.

Mikäli esimerkiksi saarroista pitäisi hallituksen toiveen mukaan ilmoittaa kaksi viikkoa etukäteen, mukavuuslippulaivojen työoloihin ei voitaisi enää puuttua. Alukset olisivat kahdessa viikossa jo seuraavassa satamassa.

Sovittelukatto

Hallitus haluaa vahvistaa työmarkkinamallia, ja kirjata lakiin sen, että vientialat määrittelevät katon muidenkin alojen palkankorotuksille. Tämä rajaisi ammattiliittojen mahdollisuutta sopia ja neuvotella palkankorotuksista – ja myös muista työehdoista. Ammattiliitot ovat tuominneet linjan jyrkästi.

Lue myös laajempi juttu sovittelusta.

Kova linja palkansaajia kohtaan

Muita heikennyksiä on suunnitteilla esimerkiksi toimeentulotukeen, asumistukeen, aikuiskoulutustukeen ja esimerkiksi vuorotteluvapaajärjestelmä halutaan lakkauttaa. Ratkaisuissa näkyy linja, jossa valtion roolia halutaan selkeästi kaventaa ja laajan hyvinvointiyhteiskunnan sijaan kehittää Suomea amerikkalaiseen ”olet itse oman onnesi seppä” -tyyppiseen elämänmuotoon.