Määräaikainen työsuhde vuodeksi
ilman erityistä perustetta?

Aiemmin jokaiseen määräaikaisuuteen on vaadittu syy. Silti määräaikaisia on jo aiemmin ketjutettu ja käytetty väärin. Esimerkiksi linja-autonkuljettajia on voitu palkata pätkissä, minkä seurauksena on jäänyt ilman kunnon kesälomaa ja muita vakituisen työn etuja. Jatkossa työnantaja voisi solmia määräaikaisen työsopimuksen jopa ilman syytä. Määräaikaisista voisi tulla ”vuoden koeaika”. Vakituiset työsuhteet vähenisivät entisestään. Määräaikaisen työsuhteen varassa on esimerkiksi vaikea kysyä asuntolainaa.

Irtisanomiseen ei tarvita
enää painavaa syytä

Nykyään työntekijän voi irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Jatkossa painavaa syytä ei tarvittaisi. Muutos lisäisi irtisanomisia, toisi epäselvyyttä ja epävarmuutta työsuhteisiin.

Helpommat irtisanomiset ja lomautukset

Alle 50 työntekijän yrityksissä voisi jatkossa irtisanoa ja lomauttaa ilman muutosneuvotteluja. Isommissakin yrityksissä neuvotteluajat puolittuisivat.

Kun myös takaisinottovelvoite poistuisi alle 50 työntekijän yrityksissä, irtisanottua ei siis tarvitsisi palkata takaisin, kun taloudellinen tilanne paranee. Tilalle voisi palkata toisen, vaikkapa halvemman työntekijän.

Ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi

Ensimmäisestä sairauspäivästä halutaan palkaton. Nyt AKT:n tesseissä sairauslomat on sovittu palkallisiksi, mutta seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa tämä varmasti otetaan esiin. Jos palkallinen sairausloma säilyy, sen hinnasta joudutaan neuvottelemaan – esimerkiksi alemmilla palkankorotuksilla?

Ansiosidonnaisen työssäolo tuplaantuu

Kun ansiosidonnaiselle on nyt päässyt puolen vuoden työnteolla, nyt töitä pitää tehdä kokonainen vuosi ennen kuin on oikeutettu ansiosidonnaiseen turvaan. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi pätkätöitä tekevän tai opiskelijan pääsyä ansiosidonnaiselle.

Ansiosidonnaisen suojaosat
ja lapsikorotukset pois

Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan. Nyt suojaosa on 300 euroa kuukaudessa. Lisätyön ottaminen työttömänä ja tulotason parantaminen vaikeutuu.

Lapsikorotuksen poistuminen vie työttömän lapsiperheeltä 140–300 euroa kuukaudessa.

Ansiosidonnainen laskee

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa halutaan heikentää. Ansiopäivärahan taso laskisi 80 prosenttiin alkuperäisestä, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi kuukautta. Kahdeksan kuukauden jälkeen se laskisi 75 prosenttiin.

Työttömyysturvan omavastuupäivät pitenevät viidestä seitsemään. Ruotsissa niitä muuten on juuri vähennetty kuudesta kahteen.

Vuorotteluvapaa ja
aikuiskoulutustuki lakkautetaan

Moni työssään uupunut on voinut saada pienen helpotuksen työelämään vuorotteluvapaalta, joka on myös tarjonnut työttömälle mahdollisuuden päästä työn syrjään kiinni. Tämä halutaan nyt lopettaa. Aikuiskoulutustuella moni on työllistynyt uudelleen ja vaihtanut alaa esimerkiksi kuljettajaksi. Tämä väylä halutaan katkaista.

Lakko-oikeuden rajaus

Poliittiset lakot halutaan rajata 24 tuntiin. Muissa Pohjoismaissa tällaista rajaa ei lainsäädännössä ole. Tukilakkoja halutaan myös rajata monimutkaisilla järjestelyillä ja lakkosakkoja halutaan korottaa. Lainsäädäntöhankkeet ovat ideologisia ja niillä lisätään työnantajan direktio-oikeutta. Henkilökohtainen 200 euron lakkosakko laittomaksi tuomittujen lakkojen jatkamisesta – on esimerkiksi täysin suomalainen uusi keksintö. Tällaista henkilökohtaista sakkoa ei ole toteutettu missään muualla.

Paikallinen sopiminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin

Tällä hetkellä yritysten pitää noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta. Siinä sovitaan esimerkiksi lomat ja vähimmäispalkat. Jos yritys kuuluu työnantajaliittoon, se voi sopia luottamusmiehen kanssa poikkeuksia työehtosopimukseen – eli tehdä paikallista sopimista. Liittoon kuulumattoman yrityksen taas on noudatettava työehtosopimusta sellaisenaan.

Hallitus haluaa, että paikallinen sopiminen olisi mahdollista myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Lisäksi halutaan, että luottamusmiehen sijaan sopijaksi riittää ”kuka tahansa”. Riskinä on, että työpaikoilla aletaan sopia poikkeuksia ilman osaamista työehtosopimuksista ja työlainsäädännöstä. Toinen isompi riski on, että työnantajilla ei ole enää tarvetta järjestäytyä, eikä työehtosopimus olisi enää yleissitova alalla. Se tarkoittaisi, että työntekijät eivät enää saisi automaattisesti lomia ja palkankorotuksia – vaan niistä pitäisi neuvotella jokaisella työpaikalla erikseen.

Palkankorotusten yläraja lain voimalla

Valtakunnansovittelijan kädet halutaan sitoa, eli estää lailla sallimasta korkeampia palkankorotuksia kuin mitä vientiliitot sopivat. Esimerkiksi teknologia-alan ja kemian alan palkankorotukset määrittelisivät lain voimalla koko muun Suomen palkankorotustason. Tämä heikentää liittojen oikeuksia sopia omista palkankorotuksistaan.