”Järjestän työntekijöille tarvittavat ammattipätevyyskoulutukset, mutta palkkaa en näiltä päiviltä maksa. Hyvin on sopinut työntekijöille ainakin meillä!”

Näin kehuskelee kuljetusalan yrittäjä nimimerkin takana keskustelupalstalla. Kommenttia voisi luulla pelkäksi provokaatioksi, mutta sitä se ei välttämättä ole.

Suomessa on useita yrityksiä, joissa työnantaja kieltäytyy maksamasta kuljettajien ammattipätevyyskursseja, palkkaa kurssien ajalta tai pätevyyskortin hankkimisen tai uusimisen kustannuksia.

– Lyhyen ajan sisällä olen saanut kaksi puhelua tällaisista tapauksista, kertoo AKT:n Pohjois-Suomen aluetoimitsija Tero Anttonen.

– Valitettavan tutulta kuulostaa, sanoo AKT:n Etelä-Suomen aluetoimitsija Jari Korhonen.

Tietoista huijaamista

Ammattikuljettajien työssä vaadittujen pätevyystodistusten hankkimis- ja uusimiskulut kuuluvat yksiselitteisesti työnantajan maksettaviksi. Näin sanoo sekä kuorma-auto- että linja-autoalalla työehtosopimus.

Työntekijä- ja työnantajaliiton välinen koulutussopimus määrää lisäksi, että työnantaja kustantaa vakituisessa työsuhteessa oleville ammattipätevyysdirektiivin mukaiset jatkokoulutukset ja maksaa koulutusten ajalta palkkaa vastaavan rahan. Yleensä koulutukset käydään työajalla.

Anttonen ja Korhonen ovat saaneet vaikutelman, että työnantajat kyllä tietävät velvollisuutensa. Silloin, kun maksuista yritetään luistaa, se tehdään tietoisesti.

– Ei vain suostuta maksamaan. Kuulemma etenkin koulutukset aiheuttavat niin isot kulut, että ei niin sanotusti pylly kestä. Jotkut työnantajat myös pitävät koko koulutuksia turhana byrokratiana, Korhonen kertoo.

Tietämättömyyttäkin voi olla – ainakin työntekijöillä itsellään. Jotkut eivät tunne oikeuksiaan ja suostuvat mukisematta, kun työnantaja käskee maksamaan viulut itse.

– Olen huomannut, että pienillä paikkakunnilla on vaikeampi lähteä vaatimaan omia oikeuksia. Pelätään hankalan työntekijän mainetta, Korhonen sanoo.

Liitto auttaa, jos tarve vaatii

Monessa kuljetusalan yrityksessä ammattipätevyyden jatkokoulutukset on tapana suorittaa viiden vuoden välein kertarysäyksellä. Koulutuksia on kuitenkin mahdollista käydä tasaisesti viiden vuoden aikana. Jari Korhonen pitää tätä parhaana tapana.

Huonoin skenaario on se, että koulutukset jätetään viime tinkaan, ja kun ne jäävät hoitamatta, syytetään vain työntekijää.

Mitä sitten pitää tehdä, jos työnantaja yrittää vältellä ammattipätevyyteen liittyviä maksuja?

– Kannattaa ensin itse vaatia niitä. Ne kuuluvat työnantajan maksettaviksi, siitä on aivan selvät pykälät. Jos ei ala tapahtua, kannattaa ottaa yhteyttä ammattiliittoon. Surkein tilanne on niillä, jotka eivät kuulu liittoon. Heidän etujaan ei aja kukaan. Mutta se on tietysti oma valinta, Korhonen sanoo.