Kuljetusliikkeiden omistaman Kaukokiidon Vantaan terminaalissa työskentelee noin 70 työntekijää ja parisenkymmentä toimihenkilöä. Kaikki on terminaalissa suurta: vierailija saa olla tarkkana, ettei jää ajoneuvoyhdistelmien alle tai putoa epähuomiossa laiturilta.

Vantaan terminaali on yksi Kaukokiidon neljästä terminaalista (muut Turku, Tampere ja Lahti), ja niistä suurin. Lähetyksiä käsitellään noin 15 000 päivässä.

Havaintotyökaluissa sen salaisuus

Turvatonni – tai twitter-kielellä #turvatonni – toimii joko lukemalla älykännykällä sen QR-koodi tai pikakuvakkeesta normaalissa terminaalityössä tarvittavilla mobiiliskannereilla. Molemmilla tavoilla työntekijä päätyy samaan, eli hän pystyy tekemään turvallisuushavainnon. Sitten turvallisuushavainnon tekijä kirjaa virheen tai riskin ja ottaa tarvittaessa vielä kännykän tai mobiiliskannerin kameralla asiasta kuvan.

Vantaan terminaalin työsuojeluvaltuutettu Antti Hongisto pitää turvallisuushavaintojen kirjaamista helppona ja toimivana järjestelmänä.

– Tärkeä on saada turvallisuusriski kirjattua ylös. Eihän asiakas tahallaan laita 12-metristä pyöreää teräskappaletta meille pakkaamattomana. Ehkä lähtöpäässä on erilaiset käsittelyvälineet. Meillä taas pakkaamaton kappale pyörähtää varmasti ja vaarallisesti, Hongisto toteaa.

– Turvallisuushavainnon avulla tieto menee Kaukokiidossa vastuuhenkilöille sekä meidän myyntipuolelle, joka voi ohjeistaa asiakkaita vastaavissa tapauksissa.

Turvatonni-kampanja käynnistyi syyskuussa 2022, ja se on vajaassa puolessa välissä. Kuinka paljon havaintoja on tullut?

– Työntekijät ovat tehneet noin 480 turvallisuushavaintoa, joten olemme oikeassa vauhdissa. Kampanja jatkuu ensi syyskuuhun, kertoo Kaukokiidon työturvallisuuspäällikkö Vesa Mustalahti.

Yhdeksän tapaturmaa viime vuonna

Viime vuonna Vantaan terminaalissa tapahtui 9 sairaslomaan johtanutta työtapaturmaa, mikä on Mustalahden mukaan valtakunnan keskiarvon mukainen määrä. Vantaalla vain yksi tapaturma – nilkan vääntyminen – oli vakava. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei sattunut vuoden kuluessa yhtään.

Työsuojeluvaltuutettu Hongisto kiittelee uusien huomioliivien ja työtakkien näkyvyyttä vanhoihin “kuljettajien 1970-lukulaisiin vetimiin verrattuna”. Hänen mukaansa myös tilapäistyövoiman perehdyttämisessä työsuojeluun on menty eteenpäin Vantaan terminaalissa.

Onko työsuojelutoimia ajateltu kannattavana investointina? Kaukokiidon toimitusjohtaja Petri Angervuori miettii.

– Ei ehkä investointina. Mutta nolla työtapaturmaa on tavoite, koska jokainen työtapaturma on turha.

– Voi sanoa, että kaikkiin normaalijärjen rajoissa oleviin työsuojelutoimiin löytyy aina rahoitus. Työturvallisuudesta ei voi tinkiä, Angervuori muotoilee.

Liukastumiset ykkösuhka

Työsuojeluvaltuutettu Antti Hongisto esittelee Vantaan terminaalia, jossa arkisena iltapäivänä liikkuu monen sortin tavaraa.

– Yleisin syy tapaturmaan talvella on liukastuminen. Siksi onkin hienoa, että hiekoituksen lisäksi lastauslaitureiden lämmitystä on pystytty tehostamaan. Aikaisemmin –5 asteen pakkasella laituri pysyi sulana, nyt päästään parempaan tulokseen vielä kireämmilläkin pakkasilla ja laajemmalla laiturialueella, Hongisto toteaa.

Hänen mukaansa turvajalkineiden kehitys on ollut valtavaa hänen työssäoloaikanaan. Hongisto aloitti Vantaan uudessa terminaalissa 2005. Työsuojeluvaltuutettuna hänellä on meneillään toinen vuosi.

– Turvajalkineita ja kitkakenkiä on tarjolla kuutta eri vaihtoehtoa, joten jokainen löytää varmasti itselleen mieluisimman, sanoo Hongisto.

Työtä kolmessa vuorossa

Vantaan terminaalissa tehdään työtä kolmessa vuorossa: klo 6–14, klo 10–18 ja klo 14–22. Kutakin vuoroa on kaksi viikkoa, minkä päälle on vakituista yövuoroa tekevä tiimi.

Koska sisällä terminaalissa on pölyä ja melua, täytyy työntekijöiden olla tarkkana. Korona-ajan maskit ovat Antti Hongiston mukaan jääneet joillekin työntekijöille käyttöön. Testikäytössä olevana uutena turvavälineenä hän esittelee vastamelukuulokkeita.

– Näillä saa hiljaisuuden, tai ainakin kuulokkeet leikkaavat kovat äänet pois. Olen huomannut, että niiden käyttö parantaa yöunen laatua, Antti Hongisto toteaa.

Katso Antti Hongiston videohaastattelu aiheesta.