AKT on ottanut kantaa työ- ja elinkeinoministeriön luonnokseen yhteistoimintalain muuttamisesta. Liitto katsoo, että muutoksilla romutetaan vuonna 2022 tehdyn yt-lain muutosten periaatteita.

Keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät jo aiemmin eriävän mielipiteensä yhteistoimintalain luonnokseen.

AKT muistuttaa lisäksi omassa lausunnossaan siitä, että yt-lain tarkoitus ja tavoite on edistää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä ja vahvistaa yhteistoimintaa. Viimeisimmässä uudistuksessa 2022 tavoiteltiin vuorovaikutuksen parantamista. Näin olisi myös voitu vahvistaa osapuolten luottamusta, parantaa neuvotteluteitse saavutettavia ratkaisuja ja edistää kestävällä tavalla työhyvinvointia kuin myös esimerkiksi toiminnan tuottavuutta.

Nyt ehdotetut muutokset ovat yhteistoimintalain tarkoituksen vastaisia. Lakimuutoksen jälkeen neuvotteluvelvoite on enää yli 50 henkeä säännöllisesti työllistäviin yrityksiin. Näin suuri osa yrityksistä jää yt-menettelyn ulkopuolelle. Lisäksi neuvotteluaikoja lyhennetään.

– AKT ei kannata ehdotettuja muutoksia, ne heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa pienemmissä yrityksissä, liiton vastaava lakimies Sara Seppänen painottaa.

Yt-lain muutoksista aiheutuu merkittävä säästö yrityksille ja vastaavasti mahdollisia palkkatulojen menetyksiä työntekijöille tilanteessa, jossa myös työttömyysturvaa on heikennetty. AKT katsoo, että esitys on varsin yksipuolinen.

AKT näkee ongelmallisena sen, että yt-lain muutosten vaikutuksia ei ole keritty eikä edes pyritty arvioimaan ennen muutosesitystä. Työlainsäädännön tulisi olla harkittua ja perustua huolelliseen vaikutusarviointiin. Nyt lakia uudistetaan pilkottuina kokonaisuuksina, ilman huolellisuutta ja ilman laajempaa kokonaisharkintaa. Lainsäätäjä ei saisi asettaa lain ennakoitavuutta ja tulkintakäytännön perusteita vaaraan.

Sara Seppänen summaa, että nyt muutetaan keskeisiä asioita vasta uudistetusta yhteistoimintalaista. Käytännössä yt-lailla vasta luodut vuoropuhelun tavat ja velvoitteet romuttuisivat. Samanaikaisesti lainsäätäjä haluaa edistää paikallista sopimista.

– Tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, Seppänen kritisoi.

Vuoden 2022 data osoittaa, että merkittävä joukko yrityksiä eli jopa 2/3 yrityksistä jäisi yt-lain ulkopuolelle. Toisaalta sivuutetaan selvitykset, joiden mukaan vuoropuhelun ja neuvotteluvelvoitteiden hallinnollinen taakka ei ole ollut iso. Yhteistoiminta on koettu jatkuvana työyhteisön toimintaa kehittävänä prosessina.

– Lain uudistamistarpeet eivät vaikuta perustelluilta. Yt-laki tulisi säilyttää ennallaan. Lisäksi lausunnolla olevan esityksen uudistukset pilkkovat lain menettelyt ja sekavoittavat sen soveltamista. Näin vaarantuu työlainsäädännön ennakoitavuus – joka on työntekijöiden ohella myös yritysten etu.

Lakimuutos johtaisi käytännössä neuvottelun ja vuoropuhelun lakkaamiseen 20-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Esimerkiksi kuljetusalalla toimivien yritysten osalta vaikutus on merkittävä.

AKT ry:n mielestä näin merkittävä heikennys työntekijöiden osallistumisoikeuksiin ja vuoropuheluun työnantajan kanssa ei ole perusteltu – säännöksiä ei ole aihetta muuttaa alle 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä.

AKT vastustaa neuvotteluaikojen puolittamista, eikä niitä voida pitää perusteltuna. Erityisesti lyhimmillään 7 päivän neuvotteluaika on liian lyhyt että asiat ehditään käsitellä kunnolla. ­Lisääntyy myös riski siihen, että esimerkiksi irtisanomisperusteita joudutaan riitauttamaan.