1. Äärioikeistopolitiikkaa
koko Eurooppaan

Tykkäätkö Suomen nykyisestä hallituksesta ja sen ajamista heikennyksistä työelämään ja sosiaaliturvaan? Samaa politiikkaa on nyt mahdollista saada koko Eurooppaan. Se onnistuu helposti ja todennäköisesti, kunhan työntekijöiden oikeuksista kiinnostuneet ihmiset jättävät äänestämättä.

Euroopan parlamentin alkuajoista asti sen suurimmat ryhmät ovat olleet kokoomusryhmä EPP ja demariryhmä S&D. Näiden yhteistyökoalitio on tehnyt parlamentin linjasta melko myönteisen työntekijöiden oikeuksia kohtaan.

Jos äärioikeisto saa vaaleissa riittävästi paikkoja, EPP voisikin muodostaa koalition sen kanssa. Tämä tarkoittaisi persukokoomuspolitiikkaa koko Eurooppaan.

2. Töitä halpakuskeille

Euroopan unionin perusajatuksiin on alusta asti kuulunut, että maiden ei pidä kilpailla keskenään polkemalla työntekijöiden oikeuksia. Siksi EU:ssa on hyväksytty moniin työelämän sääntöihin vähimmäistasoja.

EU:n parlamentti on pyrkinyt rajoittamaan myös yritysten keskinäistä kilpailua työehdoilla. Esimerkiksi itäeurooppalaisen kuljetusyrityksen on Suomessa toimiessaan maksettava kuljettajilleen samaa palkkaa kuin suomalaisten yritysten.

Mutta jos mielelläsi antaisit työsi halvemmalle kuskille, se kyllä järjestyy! EU:n perusarvoja on haastettu monesta suunnasta, eikä mitään niistä voi pitää itsestään selvänä. Vähimmäispelisäännöt vaativat myös jatkuvaa päivittämistä, jotta ne pysyisivät ajan tasalla.

Jättämällä äänestämisen niille, joita työntekijöiden oikeudet eivät kiinnosta, voit siis päästä eroon saavutetuistakin asemista.

3. Yritykset ovat jo riittävän vastuullisia

EU:ssa on väännetty pitkään niin kutsutusta yritysvastuudirektiivistä. Direktiivi näytti tänä talvena kaatuvan, mutta lopulta se saikin taakseen riittävän määrän jäsenmaita – tosin lievennettynä.

Direktiivistä muun muassa poistui ryhmäkanneoikeus, ja koko direktiivin vaatimukset koskevat vielä pienempää jättiyritysten joukkoa kuin oli alun perin tarkoitus.

Direktiivin käsittely jatkuu vielä. Ammattiliitoille se on tärkeä, vaikka sitten jonkin verran vesitettynä. Euroopan ay-liikkeen ajatus on, että kun jonkinlainen direktiivi on saatu aikaan, sitä on tulevaisuudessa mahdollista kiristää.

Mutta jos pidät suuryrityksiä jo valmiiksi kaikin puolin vastuullisina, voit huoletta jättää direktiivin oman onnensa nojaan.

4. Työtäsi valvova puku olisi kiva juttu

Olisiko mukavaa, jos työasusi mittaisi elintoimintojasi ja raportoisi ne pomolle? Tällainenkin vaate on jo kehitetty. EU:n päätöksistä riippuu, minkälaisia tekoälysovelluksia voidaan ottaa työpaikoilla käyttöön.

EU:n uusi tekoälyasetus on tulossa piakkoin voimaan. Se asettaa ensimmäistä kertaa tekoälyn käytölle ja kehittämiselle eettiset rajat.

Keskustelu tekoälystä ei kuitenkaan pääty asetukseen, vaan tekniikan kehittyessä on lainsäädännönkin uudistuttava jatkuvasti.

5. Ruokalähettien työehdot jokaiselle

Olisiko mukavaa bongailla sovelluksesta, olisiko tänään jokin työkeikka tarjolla linja-autonkuljettajana, matkustamotyöntekijänä tai satamassa?

Äkkiseltään voi kuulostaa epätodennäköiseltä, että oma työsi muuttuisi samanlaiseksi kuin Woltin ja Foodoran ruokaläheteillä. Alustatalous kuitenkin laajenee huimaavaa vauhtia ja ulottuu koko ajan uusille aloille.

EU:ssa löydettiin vastikään sopu niin sanotusta alustatalousdirektiivistä, joka parantaa ja selkiyttää alustatyöntekijöiden asemaa jonkin verran. Monta kysymystä alustatyöstä on kuitenkin jäljellä. Jos haluat, että alustatyön ehtoja ratkotaan ilman työntekijöiden ääntä, äänestämättä jättäminen on oikea valinta.

6. Ilmastotoimista saa päättää joku muu

Ilmastonmuutos ja ilmastotoimet vaikuttavat työelämään, haluttiin tai ei. Ne tuovat uusia töitä joillekin aloille, vievät töitä toisilta aloilta, pakottavat opettelemaan uusia taitoja ja vaikuttavat työolosuhteisiin.

Siihen, miten ja millä vauhdilla muutokset toteutuvat, voi kuitenkin vaikuttaa. Toteutetaanko niin sanottu oikeudenmukainen siirtymä, jossa menettäjät saavat tukea ja turvaa, vai annetaanko häviäjien vain surutta tippua kelkasta?

Euroopan ammattiyhdistysliike ajaa sekä kunnianhimoisia päästövähennyksiä että oikeudenmukaista siirtymää. Mutta voit toki jättää päätöksenteon vaikkapa yritysmaailmalle.

7. Pomosi äänestää mielellään puolestasi

Rikkaat ja hyvin koulutetut äänestävät aktiivisesti, pienituloiset ja vähän koulutetut eivät. Tilastot ovat tienneet tämän jo lähes sadan vuoden ajan. Helsingin yliopiston väitöstutkimus vuodelta 2019 paljastaa, että ero on tällä vuosituhannella entisestään kärjistynyt.

Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 30-vuotiaista 86 prosenttia äänesti. Pelkän peruskoulun suorittaneista 30-vuotiaista äänesti vain 31 prosenttia.

Ilmiö on Euroopan- ja maailmanlaajuinen ja vaikuttaa paljon EU-parlamentin kokoonpanoon.

8. Palkkaa vai ei, sama se

EU:ssa on arvioitu olevan noin kolme miljoonaa työharjoittelijaa. Noin puolet näistä harjoitteluista on palkattomia. Suomessakin on monenlaisia keinoja teettää nuorilla ilmaista työtä.

Onko väliä, saako harjoittelusta palkkaa? Jos asia on mielestäsi yhdentekevä, voit jättää äänestämättä.

Euroopan komissio julkaisi vastikään direktiivialoitteen työharjoittelun ehdoista. Euroopan ay-liike oli toivonut, että direktiivi kieltäisi palkattomat harjoittelut, mutta nyt julkaistun ehdotuksen perusteella niin ei ole käymässä. Direktiivin sorvaaminen jatkuu ensi kaudella, ja palkkakysymykseen taatusti palataan.

9. Teet mielelläsi töitä kahden edestä

Moni työ vaatii tekijöiltään koko ajan enemmän, ja ongelmat jaksamisessa ovat yleisiä. Käykö työ koko ajan kuormittavammaksi vai mahtuuko työelämään inhimillisyyttä? EU vaikuttaa tähänkin.

Ensi vaalikaudella EU:ssa keskustellaan esimerkiksi siitä, miten työvoimapulaan vastataan. Toisten mielestä se pitää tehdä parantamalla tarjotun työn laatua. Toisille riittää, että jostain saadaan väkeä, joka suostuu tekemään töitä huonoillakin ehdoilla.

Työssä jaksamiseen liittyvät myös esimerkiksi EU:n etätyösäännökset ja työsuojelusäännökset, joita käsitellään ensi kaudella. Euroopan ay-liike on ajanut työsuojelusäännösten täydennykseksi direktiiviä, joka käsittelisi työn psykososiaalisia riskejä eli henkistä kuormitusta.

10. Suomi on hyvässä turvassa yksin

Edelliset EU-vaalit käytiin erilaisessa maailmassa kuin tämänvuotiset. Suomessa moni vielä ajatteli, ettei Suomi tarvitse unioneja, natoja tai muita porukoita vaan on hyvässä turvassa yksin.

Jos edelleen tuntuu samalta, ei tarvitse välittää siitä, onko EU vahva vai heikko ja miten sen demokratia voi. Muussa tapauksessa kannattaa osallistua ja äänestää.

Tärkeimmät lähteet: FinUnions, SAK, AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen