Juho Piuharin yrityksessä on pitkään puhuttu, että ammattiyhdistystoiminta pitäisi saada aluille. ”Nyt siinä onnistutaan”, Piuhari sanoo.
Ylöjärvellä luodaan ay-kulttuuria tyhjästä – työhuonekunta on ensimmäinen konsti
Ylitalo Yhtiöiden työntekijät ovat kaukana toisistaan, mutta uusi yhteishenki on nousemassa työhuonekunnan avulla.
Miten luoda työpaikalle ammattiyhdistyskulttuuria, jos sitä ei ole ikinä ollut? Se ei ole ihan helppoa. Kuljettajat Juho Piuhari ja Joni Riihikoski ovat kuitenkin päättäneet onnistua.
He työskentelevät ylöjärveläisessä Ylitalo Yhtiöissä, joka ajaa taksiliikennettä ja koulukyytejä eri puolilla Pirkanmaata. Yritys on aiemmin keskittynyt taksiliikenteeseen, ja vain harva työntekijöistä on kuulunut liittoon. Luottamusmiestäkään ei ole.
Kaiken lisäksi yrityksen väki on niin hajallaan eri paikkakunnilla, että ihmiset eivät tunne toisiaan – saati tiedä, ketkä kuuluvat liittoon ja ketkä eivät.
Viimeisen viiden vuoden aikana yritys on kuitenkin ottanut jalansijaa linja-autopuolella, ja kulttuurinmuutos on alkanut tuntua entistä tarpeellisemmalta.
Pääasia, että tieto menee kaikille tasapuolisesti.
– Meille on tullut uutta väkeä isoista firmoista, kuten Paunulta. Niissä on totuttu, että on luottamusmiehet ja muuta ammattiyhdistyskulttuuria. Pitkään meillä on ollut puhetta, että pitäisi aktivoitua, ja nyt se sai jostain lopullisen kimmokkeen, Riihikoski sanoo.
Ensimmäisenä Ylitalolle perustetaan työhuonekunta eli liittoon kuuluvien työntekijöiden oma yhteisö. Sen perustamiskokous on elokuussa. Samalla valitaan luottamusmies.
– Tärkeintä on, että saadaan koottua porukka yhteen. Saadaan tieto kulkemaan paremmin ja voidaan olla myös yhdessä tukena, jos jollakin tulee töissä ongelmia, Riihikoski sanoo.
– Paljon on ollut työtä jo nyt, eikä työnantaja ole ainakaan auttanut. Mutta nyt tämä saadaan onnistumaan, Piuhari sanoo.
Työhuonekunta saa toimia rennosti
Työhuonekunnan voi perustaa mille tahansa työpaikalle, jolla on ammattiliiton jäseniä. Ylitalo Yhtiöiden väki kuuluu kuitenkin edelläkävijöihin, sillä toistaiseksi työhuonekuntia on melko vähän.
AKT:n aluetoimitsija Vili-Petteri Adamsson kertoo, että yleensä niitä on vain isoissa firmoissa.
Adamsson arvelee, että moni vierastaa vanhahtavaa työhuonekunta-sanaa ja ajatusta virallisesta kokouspönötyksestä. Työhuonekunnan toiminnan ei kuitenkaan tarvitse olla jäykkää ja hankalaa.
Tärkeintä on, että saadaan koottua porukka yhteen. Voidaan olla tukena, jos jollakin tulee töissä ongelmia.
Perustamiseen tarvitaan kokous, johon kutsutaan kaikki työpaikan ammattiliiton jäsenet, ei sen kummempaa. Tapaamiset saavat olla vapaamuotoisia.
– Pääasia, että tieto menee kaikille tasapuolisesti, muuten ei tarvitse olla kauhean virallista. Kokouksista sopimiseen käy hyvin vaikka WhatsApp, Adamsson sanoo.
Työhuonekunta on hyvä paikka käsitellä esimerkiksi työpaikan ongelmia. Se toimii myös työpaikan luottamushenkilöiden ja muiden työntekijöiden yhteisenä tapaamispaikkana.
Työhuonekunta voi valvoa luottamushenkilöiden toimintaa ja esittää asioita, joita haluaa näiden vievän eteenpäin. Toisaalta luottamushenkilöt voivat hyödyntää työhuonekunnan kokouksia tiedottamiseen ja porukan kanssa keskustelemiseen.
– Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen ei tarvitse tehdä kaikkea yksin, Adamsson sanoo.
Hyviä kokemuksia Savonlinjalla
Pääluottamusmies Teija Multas Savonlinjan Vantaan toimipisteestä pitää työhuonekuntaa hyvänä systeeminä. Hänen työpaikallaan työhuonekunta ei toimi kovin säännöllisesti, mutta se on ollut käytettävissä tarpeen mukaan.
– Sen saa helposti kutsuttua koolle, Multas sanoo.
Savonlinjalla työhuonekunta on käsitellyt esimerkiksi työpaikan sisäisiä asioita, joista on haluttu viedä viestiä työnantajalle. Toisaalta työhuonekunnan kautta jäsenet ovat saaneet terveisiään myös AKT:n ammattiosastolle.
– Työhuonekunnan kautta pystyy aika suoraan viemään asioita eteenpäin työnantajalle tai ammattiosastolle, Multas sanoo.
