AKT:n valtuustossa yhteiskunnallisen tilanne tuntui ritisevän sähkönä ilmassa. Valtuustolle puhunut SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiivisti tunnelmat:

- Säätytalolla neuvotellaan hallitusohjelmasta, joka pyrkii ay-liikkeen heikentämiseen. Ratkaisuilla ei ole tekemistä työllisyyden tai sen kanssa, että talous paranisi. Siellä katsotaan, että ay-liikkeellä on liikaa valtaa, se pitää ottaa pois.

Oikeistohallituksen uhka ja sen merkitys niin työntekijöille kuin liitolle oli mielessä myös valtuutetuilla, kuten Mailia edustavalla matkatoimistovirkailija Seija Turusella Kuopiosta. Vain yhtenä esimerkkinä hallitusneuvottelijoiden halu poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus työntekijöiltä – muttei kuitenkaan työnantajilta.

- Tämä on ihan epätasa-arvoista, siinä nähdään työntekijöiden arvostus ihan hallitustasolla, Turunen sanoo.

- Työntekijät ollaan siis laittamassa verolle, mutta työnantajia ja heidän järjestöjään ei. Säätytalolla muodostetaan linjaa, jossa työnantajien asema paranee, palkansaajien heikkenee, kritisoi myös AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom.

Veronkorotus koskee kuitenkin myös isoa joukkoa järjestäytyneitä työntekijöitä ja toimihenkilöitä, jotka ovat äänestäneet hallitusohjelmasta neuvottelevia kokoomusta, perussuomalaisia jos yhtä lailla RKP:ta. AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko lupaa, että verovähennysoikeuden kohtaloa tullaan seuraamaan – tarkasti.

Valtuuston kokouksessa käytiin läpi viime vuoden toiminta ja talous. Viime vuotta leimasi valmistautuminen tes-kierrokseen, joka osittain on vielä muissa liitoissa käynnissä. AKT:n osalta kierroksesta ja valmiuskampanjasta luvattiinkin ottaa irti kaikki oppi jatkoa varten. Jokaista valtuutettua ja toimitsijaa haastettiin käyttämään aikaa siihen, että jäsenmäärä saadaan nousuun. Näin myös Seija Turunen valtuutettuna näki tärkeänä, että jäseniä saadaan lisää sekä osastoihin että koko alalle.
- Seuraavissa neuvotteluissa pitää vaikutusvaltaa, Turunen sanoi.

Paikallisen sopimisen uhka puhutti valtuustoa

Yksi hallitusneuvottelujen uhkakuvista on paikallisen sopiminen siirtäminen järjestäytymättömiin työpaikkoihin.

- Meidän pitää pystyä nojaamaan työehtosopimuksiin, AKT:n valtuuston puheenjohtaja Kai Laaksonen painottaa. Käytännön kokemukset paikallisesta sopimisesta ovat karuja.

- Työnantaja sanelee, paikalliset sopimiset ovat ihan hölynpölyä, Laaksonen totesi.

Valtuustopuheissa niin Kai Laaksonen kuin Ismo Kokko analysoivat tes-kierrosta, jonka alussa nähtiin myös SAK:n liittojen yhteistyötä.

- Liittoperheen sisältä saatiin kuitenkin arvostelua, kun kattoa pyrittiin rikkomaan, Laaksonen totesi ja muistutti valtakunnan sovittelijan roolista tes-kierroksen kapellimestarina.

- Vientivetoinen malli ei palvele käytännössä mitään muuta kuin vientiteollisuuden kilpailukykyä, ja se ei yksinkertaisesti vetele. Tässä mallissa yksi liitto neuvottelee, muille on tarjolla vain vierestä seuraajan rooli, Kokko totesi ja kysyi, kuinka kauan voidaan pitää uskottavana sovittelua, joka tällä hetkellä lähtee lähes puhtaasti työnantajan tarpeista?

Hän muistutti, miten kierroksen avauksen jälkeen sekä työnantaja että sovittelijan toimisto vahtivat, ettei yksikään liitto tai työntekijäryhmä saanut kehitettyä omia sopimuksiaan ilman, että jokaisesta lauseesta maksetaan jokin teoreettinen hinta - pienempinä palkankorotuksina tai työehtojen heikennyksenä.

Työnantajakoordinaatioon on vastattava liittojen entistä paremmalla koordinaatiolla, minkä puolesta otti kantaa myös Niko Blom.

Inflaation jäljiltä ostovoima taantui rajusti

Palkansaajan näkulmasta inflaatio on nyt romauttanut ostovoiman vuoden 2009 tasolle. Inflaatio on silti nostanut yritysten voittoja, samalla kun työntekijäpuolen palkkakehitys on jäänyt maltilliseksi.

- Inflaation ja ostovoiman heikkenemisen kautta rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, Kokko tiivisti ja ihmetteli puheessaan, miten työvoimapulaa ei oteta vakavasti, eikä pula työvoimasta nosta työnantajien intoa nostaa palkkoja.

- Mieluummin jätetään ajoja ajamatta kuin kehitetään työoloja parempaan suuntaan, Kokko totesi.

Samaa arvioi valtuutettujen riveistä Anssi Naskali.

- Saadaan nähdä milloin työnantajapuoli oikeasti huomaa, että alalla on kuljettajapula. Ihmettelen silti sitä maksuhaluttomuutta, mikä on ammattikuljettajille tullut eteen. On kaikenlaisia palkkausmuotoja, ei ne kielletty ole, jos ne ylittävät tessin.
Naskali kritisoi sitä, että kuljettajia pistetään ajamaan ylitöitä läpituntipalkoilla. Hän ihmetteli, eivätkö ihmiset arvosta enää lainkaan vapaa-aikaansa.

- Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, jos teidän talossa sanotaan että saat tehdä niin paljon kuin sielu sietää, kyllä teidän täytyy ruveta pitää käsijarrua päällä.

- Ylityön teettäminen ei tunnu maksavan mitään, mutta kuljettajien palkkaamisen ei ole rahaa, valtuutettu Jarmo Karonen lisäsi.

- Miksi niitä ajoja pitää haalia, jos ei ole tekijöitä, Naskali ihmettelee.

Uusi työmarkkinamalli ottaisi huomioon jaksamisen

Valtuuston kokouksessa oli tarjolla myös ratkaisuja. Uutena avauksena tuotiin esiin työmarkkinoille uusi ratkaisumalli, pelikirja. Uuden mallin ydin olisi kolmen elementin yhdistäminen:

- Tavoitteena pitää olla palkansaajien ostovoiman, työssäjaksamisen ja koko talouden kilpailukyvyn yhdistäminen, Kokko linjaa. Tämä malli pitäisi rakentaa kolmikantaisesti työministeriön avustuksella ennen syksyllä 2024 alkavaa seuraavaa neuvottelukierrosta.

Uutta tässä työmarkkinamallissa ja ajattelussa on työssäjaksamisen ja sen vastakohdan työkyvyttömyyden huomioiminen voimavarana.

- Suomella ei ole varaa yhteenkään turhaan työkyvyttömyyseläkkeeseen tai pitkään sairaslomaan. Vapaa-aika ja työstä palautuminen on miellettävä myös työelämää kehittäväksi elementiksi.

Terveisiä valtuustosta hallitusneuvotteluihin

Valtuuston kokoontuessa Säätytalolla käynnissä oli vakava yritys synnyttää oikeistolaisin hallitus sitten 1930-luvun. Palkansaajien edessä ovat ankeat ajat, mikäli oikeistopuolueiden vaalilupaukset viedään hallitusohjelmaan. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennyksen poisto, sopimusten yleissitovuuden heikentäminen sekä lakko-oikeuden rajoittaminen tähtäävät kaikki samaan maaliin: ammattiliittojen neuvotteluvoiman heikentämiseen.

Kai Laaksonen uumoili mahdolliseksi, että torilla tavataan. Myös SAK:n Eloranta vahvisti, että ilman muuta on reagoimiseen valmistauduttu.