Elinkeinoministeri Wille Rydman puhui AKT:n valtuustolle hallituksen teollisuuspolitiikkaan tekemistä panostuksista. Yhtenä esimerkkinä hän muistutti ammattidieselin käyttöönotosta. Tämän hän näki tärkeänä kuljetusalalle.

Asiaan päästiin varsinaisesti työmarkkinakysymyksillä. Rydman mainitsi hallituksen tavoitteen 100 000 uudesta työpaikasta, muttei sitä, että tavoitteesta on viimeisen vuoden aikana menty 50 000 väärään suuntaan.

Työlainsäädännön uudistukset ovat hänen mukaansa yksi hallituksen prioriteeteistä. Työrauhalainsäädännön muutoksia Rydman perusteli sillä, että Suomi nähtäisiin jatkossa kansainvälisesti luotettavana maana.

Valtuutettu Paul Lindholm toi esiin keväällä kuultua ”ulinaa” siitä, että Suomi tarvitsee hallituksen esityksen mukaiset lakkolait – jopa hinnalla millä hyvänsä, houkutellakseen ulkomaisia investointeja maahan.

- Tällä viikolla julkaistu tutkimus kertoo, että Suomi kuitenkin houkuttelee investointeja huolimatta kevään työtaisteluista, miten tämän asian kanssa oikein on? tivasi Lindholm ministeriltä.

Elinkeinoministerin mukaan Suomea kohtaan esitetty ulkomainen kiinnostus ei ole realisoitunut. Käytännössä on vain paperilla olevia esityksiä mahdollisuuksista.

Työntekijän edusta täysi erimielisyys

Paikallisen sopimisen laajentamista Rydman perusteli tasapuolisuusnäkökulmalla.

- Muutokset ovat maltillisia, varsin rajattuja. Työntekijöiden ei tarvitse pelätä, Rydman sanoi.

Hän totesi, että AKT:n väki voidaan nähdä suomalaisen viennin ja tuonnin portinvartijoina ja siinä yhteiskunnan avainhenkilöinä. Hän mainitsi kuitenkin myös portin kiinnipitäjän roolin.

- AKT:lla ja BKT:llä on keskeinen kohtalonyhteys.

Ismo Kokko totesi, että siinä ollaan samaa mieltä, että AKT:n väki voi ylpeydellä kantaa Suomen viennin ja hyvinvoinnin viittaa.

- Kohtaavatko ajatukset siinä, että hallituksen tekemät työelämämuutokset ovat työntekijöiden eduksi. Siitä voi olla 180 astetta eri mieltä, Kokko totesi.

Nuoret karkaavat Suomesta ulkomaille?

Valtuutettu Tapio Myller oli huolestunut työelämäheikennysten vaikutuksista nuoriin. Hänen mukaansa hallitus ”potkii nuoria perseelle”. Hän kysyikin ministeriltä, miten tämä kuvittelee, että Suomi pärjää, kun nuoret lähtevät ulkomaille.

Toisin kuin Myller, Wille Rydman näki suurimpana ongelmana korkean veroasteen ja vaikean suomen kielen.

- Suomi karkottaa osaajia korkealla veroasteella, hän totesi vastauksessaan ja jatkoi, että samalla maamme antelias sosiaaliturva houkuttelee maahan myös heitä, jotka eivät välttämättä tule tänne työnhakuun.

AKT:n hallituksen jäsen Eero Kulmala kysyi Rydmanilta, miten jatkossa työrauha määritellään järjestäytymättömässä kentässä? Ministeri näki tämän pikemminkin yhdenvertaisuuskysymyksenä siten, että nyt annetaan järjestäytymättömille yrityksille sama mahdollisuus tehdä paikallisia sopimuksia, mikä aiemmin on ollut vain järjestäytyneillä. Hän ei siten jakanut Kulmalan huolta yleissitovuuden heikentymisestä.

Arvostusta duunarille

Ministeri kannatti työmarkkinaosapuolten keskinäistä sopimusta ja ymmärtää, että ay-liike hakee neuvotteluissa kompensaatiota lainsäädännön heikennyksille. Hän korosti vielä arvostavansa suomalaista duunaria, joka on hyvinvointimme ja talouskasvumme kivijalka.

Näyttää kuitenkin siltä, että käytännön teot ja toimet ovat ristiriidassa tämän arvostuksen kanssa, mikä korostui etenkin Rydmanin vastauksessa valtuuston puheenjohtaja Kai Laaksoselle.

Kai Laaksonen kysyi, oliko tukilakko-oikeuden poistamisen tarkoitus heikentää muiden mahdollisuutta puolustaa heikommassa olevien työehtoja ja työoloja. Rydmanin mukaan tukilakoista kärsii syytön osapuoli ja niitä on siksi rajoitettava.

Myönteinen yllätys oli, että Rydman liputti sen puolesta, että yritysten hallituksissa voisi olla nykyistä pienemmissäkin työpaikoissa työntekijäedustaja. Ruotsin esimerkki on hänen mielestään hyvin rohkaiseva – jollakin aikavälillä voitaisiin harkita Suomessakin.

”Myös EK on mafia”

- Vieläkö ministeri on sitä mieltä, että nämä perustuslaillista järjestäytymisvapautta toteuttavat AKT:n jäsenet kuuluvat rikollisjärjestöön, valtuuston varapuheenjohtaja Jape Lovèn kysyi Rydmanilta suoraan.

Rydman totesi, ettei puhunut kevään twiitissään ay-liikkeestä, vaan ”tiettyjen toimijoiden tavasta käyttää valtaansa”. Hän myös lievensi mafian määritelmää ja sanoi sen tarkoittavan itselleen ”omia etujaan ajavaa ryhmää”. Häneltä kysyttiin, onko sitten myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK mafia?

- Kyllä näin voin sanoa, että myös EK on mafia, Rydman linjasi.