Vuosikymmeniä AKT:n asialla
AKT:n valtuuston jäsen Matti Luoto Ylivieskasta ja hallituksen jäsen Urpo Soini Kemistä ovat AKT:n 18. edustajakokouksessa päättämässä pitkää uraa AKT:ssä. – Jäähyväistunnelma, mutta tosi mukavalta tuntuu, Soini tuumaa.
Matti Luodon kuljettajaura alkoi, kun hän ajoi naapurin traktoria ensi kertaa 6-vuotiaana. Yksityiskohdat jäivät mieleen: se oli Valmet 33, jossa oli käsikaasu.
– Voisi miettiä panisiko nyt kuusivuotiasta sinne, hän nauraa.
Luoto on ollut AKT:n monissa tehtävissä ja autoalalla vuodesta 1979. Nyt hän on osaston 069 Kalajokilaakson Auto- ja Öljyalan Työntekijät ry:n puheenjohtajana ja työpaikkansa Lauri Vähälä Oy:n työsuojeluvaltuutettuna. Hän on työkseen ajanut niin täysperävaunua, pitempää HCT-yhdistelmää. Nyt hän tekee töitä terminaalissa vuoden loppuun.
– Kyllä on puuhaa jo tiedossa, ensi kesänä siskolle autotallia rakentamaan.
Väkeviä neuvotteluja työajoista ja palkoista
Mieleenpainuvia ovat olleet pääluottamusmiehenä käydyt – väkevät neuvottelut Kuljetusliike Keijo Huhtala Oy:ssä. Työnantajan puolelta tuli neuvottelemaan Parvela Hannu, AKT:n puolelta liittosihteeri Vehkaojan Matti. Neuvotteluja käytiin komennustöiden palkoista.
– Neuvoteltiin 10 prosenttia palkan päälle, tavallaanhan se oli hyvä neuvottelutulos. Aika tiukassa olisi nyt, että saisi työpaikalla 10 prosenttia taulukon päälle.
Ala on muuttunut pääluottamusmiesajoista 1980-luvulla, jolloin työajoista käytiin kiivasta vääntöä. Asiat rupesivatkin muuttumaan. Saatiin työvuorolistat, joita nyt niitä pidetään itsestäänselvyyksinä.
– Silloin kun olin pääluottamusmiehenä, oli porukka sataprosenttisena takana. Oli kanttia mennä nuorena miehenä esittämään se asia.
Sama työpaikka ja osasto yli 40 vuotta
Hallituksen jäsen Urpo Soini, Kemi Shippingin ahtaaja ja työpaikkansa pääluottamusmies päättää samoin pitkän uraa AKT:ssä. Hän on liittynyt liittoon vuonna 1979 ja ehtinyt olla niin toimikunnan eri tehtävissä, AKT:n satamajaostossa kuin työttömyyskassan hallituksessa.
Vaikka työ on muuttunut, työpaikka ahtaajana Kemin satamassa on pysynyt vuodesta 1977. Nyt työnantaja on nimellä Kemi Shipping Oy.
Vuonna 1979 Soini meni trukkikuskin koulutukseen ja muistaa korjaamopäällikön ja samalla kansalaiskoulunsa opettajan sana: ”Tämä on sellainen lentokonetekniikan ala.” Opettaja ei ollut väärässä. Nyt trukeissakin on tietokonepäätteet ja yhteydet, kehitys on mennyt eteenpäin.
Luottamustehtävistä hänellä on melkoinen historia ja loputon määrä neuvotteluita. Viimeisimmät olivat, kun Kemin satamassa työnantaja vaihtui yrityskaupoilla Metsä Groupiin.
– Jään vapaalle 25.7. ja sitten lokakuun ensimmäinen päivä alkavat eläkepäivät. Kuulun niihin irtisanottuihin työntekijöihin. Oli hyvä tilanne siinä suhteessa, että pystyi vaikuttamaan.
Soini toteaa, että oli asia mikä hyvänsä, hän hakee aina kokonaisuutta. Miten asiat vaikuttavat laajemmalle eli jäsenkenttään. Liitolla on jäseniä 50 000 heille pitää olla tarjottavaa.
Nyt Soinin työ AKT:n hallituksessa päättyy. Asiat eivät ole olleet hallituksessa sillä tavalla jäsenkeskeisiä kuin mitä hän olisi toivonut. Hän toivoo, että jatkossa löydetään idea, mikä tavoittaisi tämän päivän työntekijän, eväitä tehdä järjestötyötä ja kasvattaa järjestäytymistä.
– AKT on ollut hyvä liittona, elää hetkessä. Se sopeutuu niin moneen tilanteeseen joka päivä omilla sopimusaloillaan ja yhteiskunnallisesti. Porukka vain vaihtuu, minäkin jään pois ja uusia tulee tilalle.
Yhteiset taipaleet liiton asioissa
Soini ilahtuu tavatessaan edustajakokouksessa Kauko Lehikoisen. Lehikoinen taas katsoo Soinin olleen liiton kantavia voimia tähän päivään saakka.
– Aloitin Joensuun aluetoimistossa 1972, lopetin AKT:n puheenjohtajan Helsinkiin 2001. Kaikki asteet sitä ennen ammattiosaston toiminnassa ja työpaikan luottamusmiehenä. Kymmenen vuotta olin auton ratissa, Lehikoinen tiivistää oman työnsä
Hän arvioi, että jokaisella kokouksella on omat vivahteensa.
– AKT:llä on ollut oikeastaan useita vuosia tilanne, että on ollut paineita liiton johtoa kohtaan ja kaikennäköisiä ongelmia. Mutta kaikella tavalla tuntuu olevan sellainen henki, että tästä mennään nyt eteenpäin.
Artikkeli on julkaistu lehdessä 4/2022.