Valtuuston puheenjohtaja Kai Laaksonen toi avauspuheenvuorossaan esiin ajankohtaisen työmarkkinatilanteen. Hallitus on tekemässä isoja muutoksia koko työmarkkinajärjestelmään. Vastalauseisiin se ei reagoi.

- Petteri ja Riikka eivät näytä piiruakaan perääntymistä. Nyt tarvitaan toimia, joita ei ole vuosikymmeniin nähty. Toivottavasti koneisto on siihen kunnossa.

Viedäänkö päätökset työehdoista pian ulkomaille?

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko nosti esiin hallituksen suunnitelmista tärkeimpinä kokonaisuuksina kysymyksen paikallisen sopimisen laajentamisesta, luottamusmiehen asemasta sekä näihin liittyen yleissitovuuden.

- Hallitus aikoo tehdä perustavaa laatua olevan muutoksen siinä, että oltaisiin siirtymässä valtakunnallisista sopimuksista yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin, joilla saisi samat asiat kuin valtakunnallisilla. Meille tämä on erittäin merkittävä asia siksi, että se heikentää yritysten halua kuulua työnantajaliittoihin ja näin yleissitovuuden menettämistä.

Yrityskohtaiset sopimukset voivat avata varsinkin kuljetuspuolella mahdollisuuden, että esimerkiksi eestiläinen tai vaikka puolalainen yritys voisi perustaa Suomen markkinoille tytäryhtiön. Sen kalusto voidaan tuoda Valko-Venäjältä ja yrityskohtainen tes voitaisiin päättää Suomen ulkopuolella. Tämä avaisi kilpailun ja heikentäisi kuljetusalan työehtoja todella rajusti. Kokko epäilee, ettei vaikutuksia hallituksessa ole mietitty loppuun asti.

- Tätä asiaa ei olla jättämässä sikseen, Kokko kertoi. Keskustelua työministeri Arto Satosen kanssa asiasta jatketaan.

Sama voisi tapahtua kilpailutetussa linja-autoliikenteessä: mitä tapahtuu työehdoille, jos työnantajat alkavat kilpailla hinnoissa alaspäin heikoimmilla palkoilla ja ehdoilla. Kokko muistuttaa, että yrityskohtaisiin tesseihin siirtyminen voi avata tähän mahdollisuuden.

Lisäksi hallituksen perustamassa kolmikantaisessa paikallisen sopimisen työryhmässä on Kokon mukaan käynyt selväksi, että siellä nimenomaan ajetaan luottamusmiehen aseman heikentämistä.

- Lakko-oikeuden suhteen on ihan selvää, että meitä on harhautettu. Ihan alusta asti hallitus on kertonut, miten asiat ovat Pohjoismaissa. Ettei siellä olisi tukilakko-oikeuksia, ne olisivat lailla kielletty. Kun asioita on ruvettu tutkimaan, niin Ruotsissa ei ole rajoitettu lailla tukilakkoja, eikä ole rajoitettu lailla poliittisia työtaisteluita.

Samalla kun väitetään, ettei Ruotsissa juuri lakkoilla, on menossa ja kasvamassa yksi ruotsalaisen työmarkkinoiden suurimmista työtaisteluista Teslaan liittyen.

- Onko meillä mittari täynnä näitä heikennyslistoja? Kokko kysyi puheessaan.
Ismo Kokko lainasi valtuuston varapuheenjohtaja Jape Lovènin sanoja, jotka kuvaavat tilannetta:
- Jos meiltä viedään oikeus solidaarisuuteen, meiltä viedään vähän niin kuin kaikki.

Nyt testataan ay-liikkeen voima

Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Niko Blom muistutti, että keväällä saadun oikeistohallituksen kaikki uhkakuvat ovat toteutuneet. Nykyinen hallitus vähät välittää kolmikantaisesta sopimisesta tai työttömien asemasta.

- Nuotit on kirjoitettu täysin Elinkeinoelämän Keskusliitossa ja Suomen Yrittäjissä, jos ne ovat toivoneet kymmentä asiaa ne ovat saaneet 11.

Blom näkee, että hallitus on nyt testaamassa, onko ay-liikkeestä riittäväksi vastavoimaksi. Työelämän lainsäädäntöä heikennetään.

- Jos nämä heikennykset saadaan läpi, kuka uskoo, että heikennykset tähän loppuvat.
Hän pohtii, että AKT ja ay-liike ollut neuvottelukumppani, asioita on neuvoteltu yhdessä. Nyt neuvottelujärjestelmää murretaan pala palalta.

- Myös meidän kaikista oleellisinta oikeuttamme, lakko-oikeutta ollaan rajaamassa. Osa muista liitoista on aloittanut jo työtaistelut, kiitos näille etujoukoille.

Ammattiyhdistysliikkeen varoitukset ovat Blomin mukaan kaikuneet täysin kuuroille korville. Nyt kaivataan yhteistä toimintaa, kaikkien mukana oloa.

- Meidänkin on aika toimia. Vielä toistaiseksi meillä poliittinen lakko-oikeus, jos nyt ei toimita, niin kuka selittää jälkipolville missä silloin ollaan, kun oikeudet vietiin.

”Jos nyt hävitään, on sama onko kassassa mitään”

Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Jape Loven toi keskustelun liiton tasolle. Hän muistutti, että jos nyt käynnissä oleva tappelu ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksista työmarkkinatoimijana hävitään - on myöhemmin ihan sama mitä tehdään.

- Jos viedään poliittinen työtaisteluoikeus, seuraavana hallituksella odottaa eläkepaketti, jonka ratkaisuihin ei kukaan voisi vaikuttaa.

Hän muistutti myös siitä, kuinka moni on töissä alle 50 hengen työpaikassa. Jos irtisanomisia tulee – ei ole takaisinottovelvoitetta. Teidät voi korvata, kun ei tarvita asiallista ja painavaa syytä.

- Ei tiedä, mistä päin hallitusohjelmaa lähtisi tonkimaan, se on vähän kuin iso lapiollinen paskaa.

Isoilla työpaikoilla voi olla varma, että jo nyt on kikkailtu määräaikaisuuksilla. Edessä on se, että kaikki uudet työntekijät ovat määräaikaisia. Ensimmäinen palkaton sairaslomapäivä tulee eteen. Ja irtisanomisia helpotetaan.

- Nyt teillä on työsuhdeturva, mutta jatkossa olisitte kuin huutolaispoika, kun naama ei miellytä, niin vaihtoon.

Valtuusto päätti toimintasuunnitelmasta

Valtuusto lähtee vuoteen 2024 työmarkkinatilanteessa, joka on poikkeuksellinen vuosikymmeniin. Koko ay-liike puolustaa nyt paikkaansa.

- Vielä tämän kaiken keskellä pitäisi ryhtyä valmistautumaan loppusyksyn 2024 aikana seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin – ei tiedetä, miten niitä käydään, Kokko toteaa.

Valtuusto hyväksyi vuoden 2024 toimintasuunnitelman, jonka eri osuuksista nostettiin esiin tärkeimpiä asioita. Edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen toi esiin, että edunvalvonnassa valtaosan työajasta vievät riita-asiat:

- Meillä on hoidettavana yhteensä noin 450 riitaa. Näistä aluetoimistoissa hoidettavana 150. Keskustoimistossa noin 250, joista osa ulkopuolisilla asiamiehillä. Lisäksi on noin 50 riitaa, jotka odottavat täytäntöönpanoa kuten esimerkiksi konkurssivalvontaa. Luulen, että töitä riittää.
Lisäksi järjestetään tes-neuvontaa ja -koulutusta. Valmistaudutaan syksyllä 2024 tulevaan vuoden 2025 työehtosopimusneuvottelu kierrokseen.

Järjestöpäällikkö Juha Häkkinen puolestaan kertoo, että tulossa on suunnitelmallisia ja kohdistettuja jäsenhankintakierroksia. Ensi vuoden syksyllä aloitetaan jälleen tes-kierroksen valmiuskampanja, jossa hyödynnetään edellisen kierrokselta saatua osaamista.

- Jäsenpotentiaalia on, Häkkinen sanoo.

Juuri nyt ja vielä ensi vuonnakin toimintaa vie #PainavaSyy -vaikuttaminen.

Palvelupäällikkö Maarit Lehto kertoo, että ensi vuonna on tulossa jäsentutkimus, jossa saadaan tarkempaa tietoa jäsenrakenteesta. Tätä on tarkoitus jatkaa.

Nyt on tehostettu myös jäsenkontaktointia. Jäseniin otetaan aktiivisesti yhteyttä ja ensimmäinen yhteydenotto otetaan heti, kun hän on liittynyt.

Viestinnässä jatketaan AKT-lehden, verkkolehden ja muun viestinnän tekemistä. Someilmeen yhdenmukaistamiseen panostetaan. Pitkän tähtäimen tavoite on myös verkkosivujen uudistaminen.

Valtuusto keskusteli pitkään liiton taloudesta. Päätös tehtiin siitä, että liitto aloittaa säästöohjelman vuosille 2024-2026, jonka aikana liiton talous tasapainotetaan.

AKT:n valtuusto päätti myös jäsenmaksusta, josta tehtiin useita vaihtoehtoisia esityksiä. Hallituksen pohjaesitys, 1,6 prosentin jäsenmaksusta kuitenkin voitti. Tämä tarkoittaa jäsenmaksun alenemista 0,2 prosentilla.