Työministeri Arto Satosen tunnin mittainen vierailu AKT:n valtuustossa oli kaksijakoinen. Ministeri aloitti noin 20 minuutin alustuksella. Siinä hän käsitteli asiat hallituksen kannalta myötäkarvaan ja korosti sen toimia työllisyyden parantamiksi ja Suomen velka-asteen pienentämiseksi.

AKT:n valtuuston jäseniä kiinnostivat enemmän kuitenkin työelämäkysymykset, kuten luottamusmiehen aseman heikentäminen, aikuiskoulutustuen lopettaminen, irtisanomissuoja, määräaikaiset työsuhteet sekä työttömyysturvan ja muiden sosiaalitukien leikkaukset ja niiden vaikutukset.

Ensimmäisen kysymyksen esitti helsinkiläinen terminaalityöntekijä Paul Lindholm, jota kiinnosti luottamusmiehen asema, mikäli työehtojen paikallinen sopiminen laajenee.

Ahtaaja Vesa Pohjola Kokkolasta puuttui hallituksen suunnitelmiin oikeuttaa määräaikaisten työsopimusten solmiminen vuodeksi ja sanoi tämän vaikeuttavan etenkin nuorempien työntekijöiden elämää mm. ensiasunnon hankkimisen suhteen. Sama vaikutus on myös irtisanomisen helpottamisella.

- Onko hallituksen tarkoitus pitää tulevaisuudessa työntekijät vuokra asunnoissa, että työvoiman liikuteltavuus maassamme olisi helpompaa, eli työntekijät olisivat yritysten ja valtaapitävien karjaa, joka siirrettäisiin laiduntamaan aina sinne, missä olisi työnantajalle parhaimmat menestymisen edellytykset, kysyi Pohjola

Helsinkiläinen putkistokuvaaja Mikael Rosenlöf puolestaan olisi halunnut tietää, mitä heikennyksiä työnantajapuolelle on tulossa.

- Tässä viedään työntekijöiltä kaikenlaisia etuuksia. Teillä on varmasti antaa samanlainen lista myös työnantajapuolelle, hän sanoi.

Espoolaista linja-autonkuljettaja Auror Kiseriä kiinnosti hallituksen veropolitiikka ja miksi etenkin hyvätuloisten veroja lasketaan samalla kun pienituloisten etuuksia leikataan. Kiseri vertasi Suomea Tanskaan, jossa veroaste on jo 30 000 – 40 000 euroa vuodessa ansaitsevilla selvästi korkeampi kuin meillä.

- Käsittääkseni Tanskassa menee kuitenkin ihan hyvin.

Kiserin mielestä Suomessakin voisi veroastetta nostaa jo keskituloisiltakin ja siten turvata heikommassa asemassa olevien toimeentuloa.

- Olen itse valmis maksamaan enemmän veroja, jos hyvinvointiyhteiskunta voidaan siten turvata.

Vantaalainen ahtaaja, valtuuston 1. varapuheenjohtaja Jape Lovén totesi hallituksen suunnitelmien lisäävän epävarmuutta ja turvattomuutta. Hän epäili myös, ovatko hallituksen esitykset lainkaan ns. Ruotsin -mallin mukaisia.

- Ruotsin palkansaajakeskusjärjestö LO:n edustaja kertoi olevansa huolissaan Suomen hallituksen esityksistä ja sanoi, ettei tuollaisia esityksiä voi hyväksyä missään. Ne eivät vastaa mitenkään heillä käytössä olevaa mallia, valisti Lovén ministeriä.

- Hallituksen suunnittelemat sosiaaliturvan uudistamisesta sen sijaan saavat aikaan eräänlaisen Ruotsin -mallin, Rinkebyn-mallin, totesi Lovén.

Matkatoimistovirkailijoita edustavan helsinkiläisen Anne Perttulan mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen ei lisää työntekijöiden sitoutumista ainakaan matkatoimistoalalla.

Mikkeliläinen yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Jari Olkkonen kysyi aikuiskoulutuksen poistamisesta ja miten sen jälkeen alan vaihto rahoitetaan.

- Toinen kysymys. Miten paljon sosiaali- ja terveyspuolen menot kasvavat hallituksen toimesta?

Olkkonen uskoi, että itsemurha- ja mielenterveystilastot synkkenevät, kun ihmisiä ajetaan ahdinkoon leikkaamalla sosiaalietuuksia.

Linja-autonkuljettaja Sami Vastamäki Tampereelta kysyi ministeriltä, miksi aina kun kokoomus on hallituksessa, niin se haluaa heikentää koulutusta, infrastruktuuria ja tasa-arvoa. Hän huomautti myös, että Suomessa oli aiemmin hyvä ja toimiva palkkamalli.

Autonkuljettaja Vilho Mikkonen Tohmajärveltä totesi, että Ruotsissa työntekijän sakko laittomassa lakossa voi olla 200 kruunua, Suomessa hallituksen suunnitelmien toteutuessa 200 euroa.

- Onko tämä missään suhteessa, hän kysyi?

Euralaista yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Jarmo Karosta kiinnosti, miksi ay-liikkeen heikentäminen on hallitukselle niin tärkeä asia, vaikka työntekijöiden ja työnantajien välinen yhteistyö on aina ollut hyödyllinen molemmille osapuolille.

Ministerin vastauksen olivat hallitusohjelmalle uskollisia ja perustelivat hallituksen toimia työllisyyden edistämisellä, ihmisten kannustamisella työntekoon sekä työllistämisen helpottamisella.