Meiltä on joskus kysytty, miksi tehtiin kahden vuoden sopimus, miksi ei vuosi kerrallaan? Jos tehtäisiin joka vuosi sopimuksia, jäisivät kaikki muut asiat käsittelemättä kokonaan, edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen summaa puolen vuoden mittaista jaksoa.

Sopimukset eivät synny niin että istutaan jalat pöydällä. Kierros alkoi syys-lokakuussa 2022 jaostojen keräämistä muutosesityksistä. Ensi kertaa toteutetut kyselyt tuottivat hieman yllättäviäkin tuloksia. Esimerkiksi linja-autoalan sopimukseen tuli yli 110 muutosesitystä, kuorma-autoalan sopimukseen 130. Näistä tiivistyi molemmille aloille 13 varsinaista neuvotteluesitystä.

Työnantaja tuli tälle kierrokselle kovat piipussa

Jälkikäteen voi arvioida, että AKT vei työnantajille hyvin realistia esityksiä. Työnantajan nippu oli raskaampaa tavaraa.

– Työnantajalla olivat pelissä esimerkiksi 2-viikkojakson murtamiset ja pekkaset, Pasanen toteaa.

Työnantajan toive oli katsoa kahden viikon sijaan työaikoja kuuden viikon jaksoissa. Työajanlyhennysvapaat haluttiin antaa tunteina, minuutteina tai rahana kokonaisten vapaapäivien sijaan. Myös esimerkiksi sairausajan ensimmäinen päivä olisi haluttu palkattomaksi. Vapaapäiväksi ehdotettiin 24 tunnin jaksoa kalenterivuorokauden sijaan. Nämä eivät menneet läpi.

– Kun kuunteli ennen tes-kierrosta AKT:n jaostojen keskustelua, oltiin maltillisia. Ymmärrettiin, että olivat olleet vähän vaikeat ajat, koronaa ja Ukrainaa. Työnantaja vaati paljon isompia heikennyksiä. Hyvä esimerkki on HCT-lisä. Pieni parannus, joka olisi koskenut vain pientä osaa kuljettajista, olisi vaatinut meiltä ihan kohtuuttomat heikennykset kaikkien tessiin, Pasanen kuvaa.

Kierroksen erityispiirteitä tehokas valmistautuminen

Tällä kierroksella AKT:n valmistautuminen tes-kierrokseen aloitettiin ajoissa valmiuskampanjalla. Sen keskeisenä asiana työpaikoilla toteutettiin kysely, jonka tavoite oli nostaa tietoisuutta lähestyvästä tes-kierroksesta ja liiton ydinmerkityksestä. Kampanjan myötä käytiin jopa 3300 keskustelua.

– Luottamusmiehet ja työpaikkojen ay-aktiivit tekivät valtavan duunin, koska kohdetoimipaikkoja oli yli 100. Verkostot pelittävät, järjestöpäällikkö Juha Häkkinen kiittää.

Esimerkiksi linja-autoyritysten työntekijöiltä kyselyyn tuli liki 1400 vastausta. Yli 90 prosenttia vastaajista halusi paremmat työehdot ja 80 prosenttia oli valmis aktiivisiin toimiin.

– Mietitään seuraavalla kerralla toteutus vielä tarkemmin. Yhdessä pystymme tekemään asiat vielä paremmin, Häkkinen sanoo.

Neuvotteluissa pitkään vain silmiin tuijottelua

Työehtosopimusneuvottelut alkoivat 7. joulukuuta. Silti itse asiaan päästiin vasta kymmenien neuvottelujen jälkeen liki pari kuukautta myöhemmin, kun teknologiateollisuus sai ratkaisunsa. Samaan aikaan olivat järjestöpuolella meneillään kenttätoimet ja lakkotoimikuntien koulutukset. Otettiin käyttöön järjestelmä lakkoavustusten maksamiseen, mikä myös toimi. Tuhannet saivat lakkoavustuksensa, nopeimmillaan tunneissa avustuksen hakemisesta.

– Tammikuusta maalis-huhtikuulle tarvittiin kaikkien tiimien panosta, Häkkinen sanoo.

Häkkinen kuvaa, miten toiminnassa oli monta päällekkäistä janaa: jaostot tekivät oman osuutensa, valmiuskampanja eteni ja samaan aikaan meneillään olivat neuvottelut ja niistä viestiminen.

– Korostuu, miten eri toimenpiteet palvelevat sitä samaa päämäärää, neuvottelutoimia.

Esimerkiksi autoliikenteen sopimukset neuvoteltiin kuudessa eri pöydässä. Esimerkiksi kuorma-autoalan tesseistä käytiin kokonaisuudessaan 19 neuvottelua ja sovittelua, säiliöauto- ja öljytuotealalla neuvotteluja oli 18, terminaalitoiminta-alalla yhdeksän neuvottelua ja 12 sovittelua. Neuvottelupäivät olivat jopa 12 tunnin maratoneja.

Vaikea saada oma viesti näkyviin

Median osalta nähtiin, että vaatii melkoisesti panoksia saada oma haluttu viesti ulos.

– Jotenkin meidän pitää pystyä paljon paremmin perustelemaan asiat. Kun työnantajapuoli menee lausumaan jotain, niin se tuntuu menevän läpi heti. Keskusjärjestö SAK:lla voisi olla myös suurempi rooli, Pasanen arvioi.

AKT:n viestintä kuitenkin kehittyi tällä kierroksella. Verkkosivuilla avattiin jo joulukuussa neuvottelusivusto, jossa tes-kierroksen aikana oli noin 400 000 kävijää. Sivustolla julkaistiin 75 tiedotetta, joilla seurattiin tes-kierroksen etenemistä ja tuloksia. Somekampanjoilla, joihin käytetty rahapanos oli marginaalinen – saatiin liki miljoona näyttöä. Media-analyysi kertoo myös yli 5000 mediaosumasta printtilehdissä, sähköisessä mediassa ja somessa.

Yhdeksi tes-kierroksen keskeisistä kysymyksistä mediassa nousi kuljettajien vessa-asia. Se tuntuu pieneltä yksityiskohdalta, mutta konkretisoi mediakeskustelussa työn ongelmia, taukojen ja taukotilojen puuttumista, työoloja, työaikakysymyksiä, ehkä myös työn arvostuksen puutetta. Miten kuljettaja voi joutua ajamaan yhtäjaksoisesti 5,5 tuntia eikä voi käydä edes vessassa? Ongelman ratkominen jatkuu nyt tes-kierroksella sovitussa työryhmässä.

– Mitä enemmän saisi mediaan sellaisia haastatteluja, jossa kentän ihmiset ja luottamusmiehet puhuvat, sitä parempi. Pitää osata kertoa, miten pirullista työssä on. Kun viestin kertoo pääluottamusmies tai työntekijä suoraan työpaikalta, se menee paljon paremmin perille, Pasanen toteaa.

Jokainen muutos pitää ”ostaa”

Koko tes-neuvotteleminen on muuttunut erityisesti kikyn jälkeen.

– Kun aiemmin kehitettiin sopimuksia ja työelämää, nyt jokainen muutos pitää ostaa. Ellei muuten, pienentämällä palkankorotuksia. Aina, jos esitimme neuvotteluissa jotain, kysyttiin mistä olette valmiit luopumaan? Aiemmin työnantajat ostivat työehtosopimuksilla ammattiliitoilta työrauhaa, sen arvo on nyt kokonaan unohtunut, Pasanen pohtii.

Se, että työnantaja saa työrauhavelvoitteen kahdeksi, jopa kolmeksi vuodeksi, on kuitenkin iso asia.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara otti neuvotteluissa tiukan roolin työntekijäliittojen näkökulmasta.

– Ei minun aikanani kertaakaan ole ollut niin selvää, että mennään täysin vientiteollisuuden eli teknologiateollisuuden mallin mukaan. Muut sovittelijat edes yrittivät antaa kuvan, että kuuntelevat meitäkin. Anu Sajavaaran linja oli täysin tinkimätön, Pasanen kertoo.

Se, mikä sovittelussa oli jopa törkeää, oli sovintoesitysten poikkeuksellisen nopea aikataulu. Vastaamisaikaa annettiin AKT:lle vain pari tuntia, muille liitoille selkeästi enemmän. Esimerkiksi ensimmäinen sovitteluehdotus 14. helmikuuta saatiin noin 18:15, mihin vastaus piti antaa kello 20 mennessä. Aikataulutuksen voi nähdä jopa painostuksena AKT:ta kohtaan.

Myös hyviä ja yllättäviä käänteitä

Positiivisen yllätyksen tarjosi se, että perhevapaisiin saatiin muutamiin pienempiin sopimuksiin parannuksia palkallisten jaksojen osalta.

– Kun sopimukset oli tehty, pidettiin ensimmäistä kertaa Teams-kokoukset luottamusmiehille, jossa kerrottiin, mitä uusiin sopimuksiin saatiin sovittua. Kokousten järjestäminen ei ollut monimutkaista ja niihin osallistuttiin hyvin, vaikka oli epäilyksiä, toimiiko tämä malli.

Tiedotus on tärkeää myös nettisivuilla. Siellä työehtosopimukset ja palkkataulukot ovat valmistuttuaan näkyvissä myös niille, joilla ei ole työpaikallaan omaa luottamusmiestä. Juha Häkkinen ja Harri Pasanen pohtivat, että työkalut löytyvät jo, tarvitaan rohkeutta käyttää niitä.

– Kun kokonaisuutta miettii, palkankorotukset olivat samaa tasoa muiden alojen kanssa. Ihmisten ei ole helppo ymmärtää, miksi emme halunneet kertaeriä. Ne ovat vain hyvitys siitä, että korotusajankohtaa olisi siirretty myöhemmäksi, Pasanen sanoo.

Kertaeriä tärkeämpiä ovat prosenttikorotukset, jotka tulevat palkkoihin ja taulukoihin. Ne kertautuvat palkoissa koko lopputyöuran korkona korolle.

Työehtosopimuksen kehittäminen ei tapahdu hetkessä, ne pitää nähdä pitemmällä aikavälillä. Pasanen ottaa esimerkiksi linja-autohenkilökunnan palkattoman kahden tunnin tauon. Kesti jopa kolme neljä työehtosopimuskautta, jossa palkatonta aikaa pienennettiin 15 minuuttia kerrallaan. Nyt palkattoman tauon pituus on enää tunti.

– Ensi kierrosta varten tarvitaan tutkittua tietoa, jolla pystytään kattavasti kertomaan alan erityispiirteistä.

Kierros on ohi. Nyt se analysoidaan ja otetaan oppia tuleville kierroksille.