Jäsenen asiaa voidaan lähteä purkamaan monella tavalla, mutta perustan pitää olla kunnossa. Jos soittaja ei vielä ollutkaan liiton jäsen - kehotetaan liittymään. Toiseksi selvitetään, onko ongelmaa yritetty ratkoa jo itse työnantajan kanssa. Jos asia ei ole sillä tavalla selvinnyt, on ensimmäinen auttaja työpaikan luottamusmies, jos sellainen on. Seuraava apu saadaan aluetoimitsijalta – kuten Aikiolta.

– Työntekijän pitää ensin itse yrittää hoitaa asia, Aikio muistuttaa marssijärjestyksestä.

Jäsenellä on myös tärkeä rooli

Aluetoimitsijakaan ei voi ottaa työnantajaan yhteyttä ja kertoa, että ”työntekijällä on tonni palkkasaatavaa”, tarvitaan lupa yhteydenottoon. Työntekijän oma työaikakirjanpito kannattaa myös olla kunnossa. Siihen on sovelluksia tai vaikka AKT:n kalenteri.

– Puutteellinen työaikakirjanpito tai se, ettei sitä ole olemassa, haittaa mahdollisen palkkasaatavan selvittämistä.

Liitto voi auttaa jäsentä todella paljon, mutta jäsenen itsensä pitää ottaa koppia asioista. Jos palkkalaskelmat on annettu, ne tulee pitää tallessa. Samoin työsopimus, jossa on sovittu työsuhteen ehdoista.

– Työntekijät voivat luulla, että AKT:n toimitsija voi saada työnantajalta palkkatiedot, mutta yleensä niitä ei riitatilanteessa jälkikäteen enää saa.

Kysyminen kannattaa jo ennen kuin nimet ovat työsopimuksessa.

– Työntekijän kannattaa kysyä neuvoa jo työsuhteen alkaessa. Mitä tarkoittaa 0-tuntisopimus, osa-aikaisuus tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Joskus asia ratkeaa jo puhelun aikana.

Asiantuntemusta tarvitaan

Jäsenet ottavat yhteyttä myös siitä, mitä tietty työehtosopimuksen pykälä oikein tarkoittaa. Se on Aikion mielestä ihan hyvä, tietyt kirjaukset ja tulkinnat eivät ole helppoja tai itsestään selviä.

Joskus työntekijä on jopa paremmin tietoinen työehtosopimuksen sisällöstä kuin työnantaja, jolla voi olla uskomus mikä taas ei välttämättä pidä paikkaansa. Silloin soitellaan puolin ja toisin, että mikä hiertää, onko esimerkiksi palkanmaksussa tullut virhe. Ensimmäisenä ei lähdetä syyttelylinjalle, vaan selvitetään taustoja.

Aikio kertoo, että paljon myös työnantajat ja palkanlaskijat soittavat palkan laskemiseen liittyvissä asioissa ja työehtosopimuksen tulkintaan liittyvissä asioissa.

– Kun suhteet ovat kunnossa, voidaan puhua eikä tarvitse lähteä riitelemään. Työnantaja ymmärtää, että jos asia vaatii lisäselvityksiä niin sitten selvitetään. Edunvalvontatiimistä ja edunvalvontapäällikkö Pasaselta saa apuja.

Paljon asioita ratkotaan paikallisesti

On paljon asioita, jotka eivät siirry lainkaan liiton keskustoimistolle asti riidan muodossa. Selvitellään täällä työntekijän ja työnantajan kesken ja asia voi ratketa jo alueella. Aluetoimitsija tekee ja ratkaisee itsenäisesti suuren osan alueen jutuista. Haastavissa jutuissa otetaan yhteyttä kummitoimitsijaan. Jokaiselle aluetoimitsijalle on keskustoimistolta nimetty työpari (kummitoimitsija). Koen tämän hyväksi toimintamalliksi, koska asiaan saa lisävahvistusta tai uusia näkökulmia.

– Jos kyseessä on järjestäytynyt työnantaja ja työpaikalla on luottamusmies, ensin neuvotellaan työpaikalla ja tarvittaessa asia etenee neuvottelujärjestyksen mukaisesti liittojen välille (AKT, ALT).

AKT ja ALT voivat olla tulkinnasta samaa mieltä ja silti sekä jäsen että työnantaja toimivat toisin. Joskus jopa yksissä tuumin.

– Eivät ALT:n jäsenyritykset aina muista kertoa työnantajaliitollekaan, kuinka ovat työehtosopimusta soveltaneet.

Tuulikki Aikio kertoo, että yksinkertaiseen kysymykseen ei aina voi vastata yhtä helposti. Jos työntekijä kysyy, mikä hänen tuntipalkkansa pitäisi olla, niin ensin täytyy saada selville mitä työtä hän tekee? Ajaako esimerkiksi kuorma-autoa, linja-autoa tai pakettiautoa.

Vastaus ei senkään jälkeen ole, että ”15 euroa tunnissa kokemuslisineen”. On vielä selvitettävä, onko työntekijä toimittanut todistukset työkokemuksestaan työantajalle. Toisin kuin voisi kuvitella työnantaja ”ei näe naamasta, kuinka paljon on kilometrejä takana”. Kokemuslisä huomioidaan siitä hetkestä, kun työtodistukset on esitetty työnantajalle ei siis takautuvasti.

– Ei tältä alueelta Vaasasta ole lähtenyt välttämättä joka vuosi yhtään asiaa oikeuteen asti, sillä asioita on saatu puhumalla selvitettyä. Joskus taas riita ei alueella ratkea, koska se voi olla periaatejuttu. Työnantaja tietää, että on velkaa, muttei vain haluaa maksaa.

Työntekijän kannalta on aina parempi, mitä lähempänä työpaikkaa asiat saadaan ratkottua. Mikäli asia menee käräjille – se voi viedä pitkäänkin, joskus jopa vuosia.

Jos on asia saatu maaliin parhain päin, toimitsijallakin on hyvä fiilis. Onnistumisen fiiliksiä tulee myös siitä, että järjestäytymättömään yritykseen saadaan tehtyä liityntäsopimus. Näiden yritysten työntekijämäärät otetaan huomioon yleissitovuutta laskettaessa.

– Se on meille sellainen hyvä juttu.

Rohkeutta tarvitaan myös jäseniltä. Ongelmia on työvaatteista alkaen suurehkoihinkin euromääriin.

– Miten liitto jäsentä auttaa? Esimerkiksi työajanlyhennyksiä voi jäädä jäseneltä saamatta, joko työsuhteen aikana niitä ei ole saatu pitää tai loppupalkan maksun yhteydessä niitä ei ole maksettu. Työntekijällä voi olla esim. kuorma-autoalalla 18 tai 19 työajanlyhennystä per vuosi. Se on tavallaan parin jakson bruttopalkan verran. Jos ne jäävät pitämättä, menettää sekä aikaa että rahaa.

– Harvoin tulee positiivista palautetta, mutta sentään joskus. Epäkiitollista työtä tämä on kun ollaan jäsenten ongelmien kanssa tekemisissä, Aikio nauraa, mutta mitä ilmeisemmin ilman aikomusta antaa pätkääkään periksi.

Tuulikki Aikio harrastaa moottoripyöräilyä, kelkkailua, mökkeilyä, käsitöitä ja joskus jopa liikuntaa. Taustalla on 19 vuotta linja-autonkuljettajana pääkaupunkiseudulla, työpaikan luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, ammattiosaston taloudenhoitajana ja puheenjohtajana. Aikio on myös ensimmäinen nainen kumipyöräpuolelta, joka on noussut AKT:n hallitukseen, sekä liiton ensimmäinen naisaluetoimitsija.