Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: Edustajakokous

”Tuodaan liitto 2020-luvulle”

Ismo Kokko aikoo jakaa vastuuta entistä laajemmalle. Puheenjohtaja ei tiedä kaikkea.

Teksti Tua Onnela
Kuva Ari Lehtola
Julkaistu

Minulla on semmoinen näkemys, että onnistuessaan AKT:n puheenjohtaja voi tehdä suomalaisesta työelämästä parempaa. AKT on organisaatio, joka oikeasti voi siihen vaikuttaa, yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Näin perustelee Ismo Kokko hakeutumistaan AKT:n johtoon. Hän on ollut puheenjohtajana joulukuusta, eikä mieli ole muuttunut.

Kokon tavoitteena on ”tuoda AKT 2020-luvulle”.

– Se on usean vuoden projekti. Meidän pitää ottaa historiasta talteen hyvät toimintatavat ja jättää pois ne vähemmän hyvät.

– Esimerkiksi edunvalvonta on AKT:n vahvuuksia. Puheenjohtajavetoisuutta taas haluan vähentää muissa asioissa. Meillä on liitossa paljon osaamista, eikä kaikki viisaus välttämättä asu kulmahuoneessa. Vastuuta ja päätöksentekoa pitää jakaa laajemmalti, Kokko sanoo.

Työrikollisuus pois

Kokon mukaan AKT on ottanut vahvan roolin suomalaisen sopimusjärjestelmän puolustajana. Tätä hän aikoo jatkaa.

– Kaikki lähtee sopimisesta. Ei voi olla niin, että työnantaja on niin paljon niskan päällä, että työhön liittyvät asiat sanellaan.

Toinen hänelle tärkeä yhteiskunnallinen teema on toimeentulo. Hän korostaa, että Suomessa pitää tulla toimeen yhdellä työllä ja kohtuullisella työajalla.

– Myös niistä pitää huolehtia, joilla ei ole mahdollisuutta työhön. Olen miettinyt tätä paljon ja tullut siihen tulokseen, että koko yhteiskunta voi paljon paremmin, kun kaikista pidetään huolta, Kokko sanoo.

Kolmanneksi Kokko ottaa esiin niin sanotun työmarkkinarikollisuuden. Se tarkoittaa työntekijöiden riistoa – esimerkiksi törkeitä alipalkkaustapauksia ja työperäistä ihmiskauppaa.

– Nämä pitää saada kitkettyä pois, ne eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, Kokko sanoo.

Artikkeli on julkaistu lehdessä 4/2022.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Gallup: Kohti edustajakokousta

    Julkaistu: |
    Aihe: Edustajakokous
  • Aluekokouksissa hyvää keskustelua ja linjauksia henkilövalinnoista

    Julkaistu: |
    Aihe: Edustajakokous
  • Kaikki alat yhtä tärkeitä

    Julkaistu: |
    Aihe: Edustajakokous