SAK:n liittoja hitsataan tällä tes-kierroksella yhteisen koordinaatioon. Tätä alleviivaa SAK:n hallituksen tuore päätös.

- Yhteistä läpimurtoa lähdetään hakemaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi avatessaan Tulevaisuus tänään -tapahtumaa Pikku-Finlandissa 5.10.

Kierroksella odotukset ovat kovat ja tilanne vaikea. PAM:in puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan niin alvin nosto, inflaatio kuin työttömyysturvan-, sosiaaliturvan- ja sovitellun päivärahan heikennykset vaikuttavat palvelualalla.

- Meillä on paljon pienipalkkaista porukkaa jäsenillä tosi kova tarve palkankorotuksiin.

SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen totesi, että hallitus on heittänyt romukoppaan ajatuksen heikomman osapuolen turvasta työmarkkinoilla. Sovittelujärjestelmään puuttumisella viedään sovitteluinstituutiolta viimeinenkin tasapuolisuuden uskottavuus pois.

- Oma kysymyksensä miten sovittelija tulee suhtautumaan teksteihin. Työnantajapuoli pyrkii saamaan teksteihin läpi niitä, mitä lainsäädännöllä on tehty. Se yhdistää meitä kaikkia, että pyritään minimoimaan hallituksen tekemät työehtoheikennykset, Veli-Matti Kuntonen sanoi.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko totesi keskustelussa, että kierrosta tulee määrittämään, millä asenteella työnantajapuoli tulee neuvottelupöytään.

- Meillä on kyyhkyt ja haukat -tilanne. Jos he ajattelevat niin, että kun ympäristö on heille selkeästi suosiollinen, että nyt otetaan irti kaikki se mikä voidaan, ja mikä ei ole pultattu seinään, niin vaikeaksihan se menee totta kai. Jos ajatus taas on se, että he nauttivat työnsä hedelmistä ja nuolevat hunajaa tassuistaan, sittenhän se olla vähän helpompi, Kokko totesi.

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti alleviivasi SAK:n mahdollisuuksia.

- On sellainen tunne, meillä on hyvä tekemisen mali tällä hetkellä. Meidän pitää ajatella, että ”ei yksittäisiä työehtosopimuksia” tämä on yksi kokonaisuus. Meidän pitää ajatella, että kun Teollisuusliiton neuvottelut ovat alkaneet – meidän neuvottelumme ovat alkaneet.

Raha on tärkeää, mutta niin myös työaika ja lepo

Neuvotteluissa tärkeää on raha. Jokaisella alalla on myös omia kysymyksiä.

- Jos yhden teeman nostan, niin se on työ- ja lepoajat kuljetusalalla, jossa päivät ovat pitkiä ja työ raskasta. Työaikojen pituus, lepoaikojen pituus ja niiden palkallisuus, ne kysymykset nousevat esiin. Tästä meillä on työnantajien kautta180 astetta eri mielipiteet, Ismo Kokko kertoi.

Esimerkiksi kuorma-autopuolella työpäivän maksimipituus 15 tuntia, mutta työnantajille sekään ei tahdo riittää. Työaikoihin vaaditaan lisää joustavuutta.

- Työ- ja lepoajat ovat kuin musta aukko, Kokko totesi.

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Katariina Stoor nosti tärkeäksi paikallisen sopimisen kokonaisuuden, jotta jatkossa neuvottelujen osapuolet tiedoiltaan ja taidoltaan tasapuolisessa asemassa.

- Emme halua, että mekaanisen metsäteollisuuden malli leviää laajemmalle. Haluamme pitää tessit yleissitovina.
Kokko muistutti myös, että kun työnantaja koordinoi tiukasti ja myös SAK:n liitot ovat parantaneet ryhtiään, niin samalla palataan takaisin tupoaikoja. Tehdään keskitetympää ja tiukempaa sopimusjärjestelmää. Työnantajat ovat puhuneet, että pitäisi saada lisää joustavuutta. Käytännössä kuitenkin ajetaan kohti hyvinkin keskitettyä sopimusjärjestelmää.

Millä prosenteilla nyt mennään?

Työnantajapuoli tuo varmuudella tes-neuvotteluissa esiin sen, että inflaatio on matalalla. Sillä ei kuitenkaan ohiteta ostovoimakuoppaa.

- Vaikka julkisuudessa on mitä, jokainen tes-neuvottelu alkaa niin, että ”Se on kuulkaa aika ankeaa ja kauppa kankeaa”. Olen ollut mukana neuvotteluissa vuodesta 2006. Kertaakaan ei ole tullut muunlaista avausta, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen muistutti.

Juontaja Sami Turunen haastoi liittopäättäjiä kertomaan siitä, millaisilla palkankorotustavoitteilla tes-kierrokselle mennään.

Täsmällisen vastauksen sijaan nousi esiin ajankohtainen vertailu Yhdysvalloista, jossa koko itärannikon ja Meksikonlahden ahtaajat olivat parin päivän ajan lakossa.

- Lopputulos oli, että he tekivät kuuden vuoden työehtosopimuksen - ja palkankorotukset ovat 62 prosenttia. Presidentti Joe Biden kehui päälle, että työntekijät ovat ansainneet korotuksensa, Ismo Kokko kuvaili ja pohti sarkastisesti, voisiko Suomessa tapahtua samoin.

Suomessa työehtosopimuksen maksimipituus on 4 vuotta – eli tästä sarkastisesti laskien ”kyllä meille se pikkaisen yli 40 prosenttia voisi riittää.”