”Sinä olet meidän ainoa toivo”, tsempattiin Lappeenrannan edustajaa. Kisassa pärjäsi tarkkuudella ja riskinotolla.

– Ilman mitalia me ei täältä lähdetä minnekään.

Lappeenrannasta tulleella L&T:n työporukalla oli ajotaitokisan katsomossa kova luotto ammattiosaston omaan mieheen, Jarmo Honkaseen.

– Sinun takia me herättiin tänään.

– Sinä olet meidän ainoa toivo, porukka kannusti.

– Kauheat paineet, Honkanen huokaisi ja lähti valmistautumaan suoritukseen.

Talkoisiin Mikkelistä asti

Ajotaitokisan katsomosta löytyi muitakin innokkaita kannatusporukoita. Kilpailemaan, kannattamaan ja talkoilemaan oli lähdetty lähes joka puolelta Suomea.

Kouvolan leirissä pohdittiin, että ajaminen Suomen teillä on nykyään jatkuvaa ajotaitokisaa.

– Reikiä väistellessä saa olla koko ajan tarkkana, sanoi Sami Ahtiainen.

– Lisäksi kauriita on niin paljon, että tuntuu, että joku yö joku osuu, kertoi Lauri Reunala.

Esa Paasiala ja Katja Siimesjärvi luettelivat lisää ajotaitohaasteita: ihmiset, jotka ajavat sähköpotkulaudoilla kännykkää tuijotellen, sähköpotkulaudat sinne tänne jätettyinä ja autoilijat, jotka eivät väistä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.

Mikkelin porukka puolestaan oli lähtenyt ajamaan keskellä yötä, jotta ehti ajotaitokisaan talkoohommiin. Asko Nykäsen, Satu Lampisen ja Jari Olkkosen tehtäviin kuului esimerkiksi rata-alueen yleistä valvontaa ja peruutustehtävän tuomarointia.

– Osastojen välistä yhteistyötä pitää tehdä, ja tämä on siihen hyvä tapa, Olkkonen perusteli.

Tarkkuutta ja riskinottoa

Ajotaitokisassa oli tänä vuonna reilut 40 ilmoittautunutta. Tehtävinä olivat teoriakoe, leveyden arviointi, tarkkuusajo tikkataululle, takaetäisyyden arviointi ja etuetäisyyden arviointi.

Kisan parhaissa suorituksissa oli tarkkuutta ja riskinottoa sopivassa suhteessa. Varman päälle pelaamalla ei tullut menestystä.

Mikkelin seurueen tuomarointipisteellä nähtiin huikeimmillaan ajoja, joissa auton ja puomin väliin jäi vain jokunen sentti.

Entä miten kävi Lappeenrannan suuren toivon?

– Päin p:tä meni. Oli sellainen auto, jota en ollut ikinä ajanut, vaikka melkein kaikenlaisia muita olen ajanut, Jarmo Honkanen tuumasi suorituksensa jälkeen.

– Mutta kiva juttu tämä oli taas. Tämä on hauska harrastus, ja on kiva nähdä kavereita.

Myös kannatusjoukoissa oltiin tyytyväisiä mitalin puutteesta huolimatta.

– Hyvillä mielin ollaan. Mutta oli se virhe laittaa kaikki yhden kortin varaan, sanoi Harri Sopanen.

Ensi kerralla ei auta muu kuin kannattajienkin hypätä rattiin.