Työrauhalainsäädännön muuttaminen puuttuu ihmisten perusoikeuksiin. Koko lakihankkeen perusta on ideologinen ja noudattaa elinkeinoelämän toiveita. Hallituksen esitysluonnoksessa rajoitetaan lakko-oikeutta työntekijöiden haitaksi. Lakiuudistusten todellisena tarkoituksena onkin lisätä työnantajien määräysvaltaa työpaikoilla.

- Perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset ovat tiukat – eikä hallituksen lakiesitys täytä niitä miltään osin. Lainlaatija ei saa lähteä kaventamaan perusoikeuksia ennakoivasti ja juuri tästä on nyt kysymys. Toimimalla näin olemme samalla tiellä kuin Puola ja Unkari, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Hallitus on väittänyt tekevänsä lainsäädäntöä, jollainen muissa Pohjoismaissa jo on. Muissa Pohjoismaissa työmarkkinaosapuolten suhde perustuu ennen kaikkea sopimiseen ja toiseksi oikeuskäytäntöön, sitä mukaa kun ratkaistavia ongelmia on ilmaantunut.

- Hallitus puhuu tietoisesti muunneltua totuutta. Muissa Pohjoismaissa ei ole vastaavaa lainsäädäntöä toisin kuin hallitus on suomalaisille kertonut, Ismo Kokko sanoo.

Hallitus on perustellut ohjelmaansa ja sen toimenpiteitä työllisyysvaikutuksilla. Lakko-oikeutta rajaavan lakiluonnoksen mukaan työllisyysvaikutuksia ei tiedetä. Sen luonnoksessa myönnetään, että pidemmällä aikavälillä työehdot tulevat joillakin aloilla heikkenemään.

Ehdotuksesta puuttuu tieto siitä, miten muutokset vaikuttavat eri aloilla tai esimerkiksi tasa-arvonäkökulmasta. Myötätunto- ja tukitaisteluja tarvitaan aloille, joilla itsellään ei ole työtaistelumahdollisuuksia.

Myötätuntotaisteluiden osalta ehdotukseen on myös lisätty velvoite turvata yhteiskunnan kannalta välttämättömät palvelut myötätuntotyötaisteluiden aikana. Listaan on otettu myös esimerkiksi satamapalvelut ja liikenne määrittelemättä tai perustelematta asiaa tarkemmin.

- Ideologisesti, väärin perustein ja hätäisesti kyhättyä perusoikeuksia kaventavaa lakipakettia ei pidä hyväksyä.