Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on valmistautunut tes-kierrokseen hyvin.

- Työehtosopimustavoitteiden kannalta ollaan niin hyvässä vauhdissa kuin voidaan olla. On tehty myös paljon kenttätyötä, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko totesi puheessaan AKT:n valtuuston syyskokouksessa.

Kenttäkierroksella työpaikoilla teema on ollut palkkavarkaus. Sen ydin on, että työelämän on muututtava tasapainoisemmaksi, myös sille tarvitaan sanktiot, mikäli työnantaja jättää tessin mukaisen palkan maksamatta. Vaikka kansalaisaloite ei vielä tätä asiaa toteuttaisi – asia jää elämään ja voidaan ottaa vaalitavoitteeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Ismo Kokko korosti, että tes-kierroksella jäsenten ja osastojen tavoitteissa on noussut esiin työhyvinvointi.

- AKT:n aloilla päivät ovat pitkiä, työ on kuormittavaa. Työehtosopimuksessa pitäisi saada kehitettyä työ- ja lepoaikojen suhdetta ja palautumista työstä. Valitettavan usein työnantajat suhtautuvat tähän vain kustannuseränä. Pitäisi saada työehtosopimusneuvotteluissa läpi sitä, että työhyvinvointi paranee, työn tuottavuus paranee ja tuloksentekokyky paranee yrityksessä.

Toinen asia työehtosopimuskierroksesta on ansioiden ja ostovoiman kehittyminen.

- Se on sitä, millä ihan tavalliset ihmiset käyvät kaupassa, ostavat sieltä maitoa ja makkaraa. Ostovoiman parantaminen on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin työhyvinvoinnin parantaminen.

Kokko kertoi, että tällä kierroksella on otettu uusi lähestymiskulma tes-neuvotteluihin, sellainen mitä ei ole koskaan ennen tehty. On SAK:n liittojen kesken lähdetty entistä avoimemmalla linjalla liikkeelle. Tavoitteet on sitouduttu puolin ja toisin kertomaan.

Teknologiateollisuudessa jo neuvotellaan. Kokko muistutti, että työnantajapuoli on kantanut sinne kaikki lakimuutosten tuomat heikennykset, ne halutaan viedä myös työehtosopimuksiin. Se kehitys halutaan pysäyttää.

- Ammattiliittojen on aika lunastaa paikkansa tässä kokonaisuudessa.

SAK:n yhteisellä tiedotustilaisuudessa palkankorotustavoitteet on jo kerrottu.

- Ensimmäiselle vuodelle tavoittelemme 6 prosenttia tai 150 euroa, toiselle vuodelle 4 prosenttia tai 100 euroa. Näin kaikkein alhaisemmissa palkkaluokissa korotus on vähän suurempi.

Työnantaja on jo reagoinut: on ollut järkytystä, tyrmistystä, sitä, etteivät korotustavoitteet ole tästä maailmasta, on sanottu SAK:n uhkailevan.

Kuin kirsikkana kakussa oli valtakunnan ykköslehden pääkirjoitus:

- Helsingin Sanomissa pääkirjoituksessa arvioitiin, että palkankorotustavoite ”on jonkinnäköinen kosto” hallitukselle. Tämä on hyvin erikoinen näkemys, sillä palkankorotustavoitteilla ammattiliitto toteuttaa perustekemistään. Miten sellainen voi olla kosto kenellekään?
Kokko korosti, että varsinkin nyt, kun ollaan taloudellisessa taantumassa, ostovoimaa tarvitaan lisää.

- Ihmisillä pitää olla varaa käydä kaupassa huolehtimassa perustarpeistaan. Ne ovat todella ihmisen kokoisia ne ongelmat, joita tässä pyritään palkankorotuksilla korjaamaan.

Vientimalli juontaa työnantajapuolen tavoitteista ja halusta. Siinä vientialojen jälkeen kaikki muut halutaan ajaa samaan sapluunaan. Sitä lakia ei koskaan pitäisi säätää.

- Selvällä suomen kielellä tulen kuulemistilaisuudessa sanomaan, että vientimallilaki on kansainvälisten sopimusten ja meidän perustuslakimme kannalta vähintään sen hengen vastaista, että Suomessa on ”vapaa neuvotteluoikeus”.