Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
AKT:n öljyjaoston puheenjohtaja Jarto Hirvonen.
Aihe: LAKKO

”Neuvottelut junnasivat kauan, työnantajapuoli ei halunnut viedä mitään eteenpäin”

Jarto Hirvosen puhelin piippaa tauotta Helsingin Hakaniemessä. Öljyjaoston puheenjohtaja kuuluu jaoston kolmihenkiseen neuvottelukuntaan. Hän asuu Outokummussa mutta on joulukuusta asti reissannut ahkerasti Pohjois-Karjalan ja Helsingin väliä.

TEKSTI Mikko Nikula
KUVAT Annika Rauhala
Julkaistu

– Se oli kyllä sellaista silmiin tuijottamista vaan aluksi, kun työnantajapuoli ei ollut millään tavalla halukas viemään asioita eteenpäin. Neuvottelut junnasivat niin kauan, että Teollisuusliitto sai sopimuksen.

Teknologiateollisuuden sovun jälkeen sovittelija pyrki ottamaan aktiivisen roolin ja edistämään asioita. Hirvonen kertoo olevansa neljättä kertaa tes-neuvotteluissa mukana mutta ensi kertaa sovittelijan luona.

– Hän käskytti meidät käymään kipukohtia läpi, eli sellaisia tekstikohtia, joista oli erimielisyyttä. Mutta silti tiistaina (14.2.) illalla alkoi tuntua, että ei tästä saada sopimusta aikaan.

Pikavauhtia koolle kutsutut AKT:n ammattialojen jaostot olivat asiasta samaa mieltä.

– Todettiin, että korotustaso ei ollut riittävä ja tekstikysymyksiinkään ei oltu tyytyväisiä. Mitään miljoonia ei oltu hakemassa vaan sitä, että tavallisen työntekijän ostovoima säilyisi. Ja kertakorotuksia ei haluttu, koska sellaiset yksittäiset sataset eivät ole tulevaisuudessa palkkataulukoissa, sanoo Hirvonen.

”Isommissa yrityksissä helpompi kontrolloida lakkoa”

Hirvonen toimii päätoimisena pääluottamusmiehenä Simeon Oy:ssä, joka kuljettaa nestemäisiä polttoaineita, kemikaaleja ja kaasuja.
– Ne ajot mitä lähti tiistain puolella, ne hoidetaan loppuun ja sen jälkeen kuljettaja palauttaa auton asemapaikkaan.

Kuljettajia yrityksellä on ympäri Suomen 360-370 ja säiliöautoja noin 160.

– Mutta toiminta on meillä niin hajautettua, että ei ole monta selkeää paikkaa, mihin voisi lähteä liivit päällä lakkovahdiksi. Esimerkiksi minulla on asemapaikkana Joensuu ja meillä on siellä vain kolme autoa. Isommissa kuorma-autopuolen yrityksissä luottamusmiehet pystyvät kontrolloimaan kokonaisuutta paremmin.

Lakko kuitenkin käynnistyi Simeonilla Hirvosen tietojen mukaan varsin hyvin. Asiaa auttaa yrityksen korkea järjestäytymisprosentti.

– Vaikka se on hyvä, niin ei se sata ole. Joitain säiliöautoja edelleen on lähtenyt lakon alun jälkeen liikkeelle ja pyörii kentällä. Se tietysti on ikävä juttu.

Vastapainona on se, että eräät Loimaan kassan jäsenetkin ovat lähteneet mukaan lakkoon.

– Minulta on kysytty, voivatko hekin osallistua ja olen vastannut myöntävästi. Heidänkin työehtojaan me tässä puolustamme.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • "Me ollaan all in" – satamat pysyivät hiljaisina

    Julkaistu: |
    Aihe: POLIITTINEN LAKKO
  • Hallituksen olematon vastakaiku turhauttaa – "Kuulostaa välinpitämättömältä"

    Julkaistu: |
    Aihe: POLIITTISET TYÖTAISTELUT
  • Sopimukset syntyivät lakkojen jälkeen kolmelle autoliikenteen alalle ja ahtaajille, linja-autonkuljettajien ja huoltokorjaamojen lakoilta ei vältytty

    Julkaistu: |
    Aihe: TES-NEUVOTTELUT