Valkeakoskella keskusteltiin ammattiliittojen tulevaisuudesta Suomessa ja Euroopassa. Toimittaja Jari Korkki heitti kärkeen tiukan kysymyksen AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokolle siitä, mitä keväällä tapahtui – loppuiko lakkointo?

Kokko arvioi, että nyt ovat menossa ay-liikkeen kannalta vaaran vuodet, Suomessa on oikeistolaisempi hallitus kuin sataan vuoteen. Ay-liikkeen näkökulmasta tilanne on kiistämättä hankala.

- Keväällä näytimme oman mielipiteemme, olemme hallituksen lainsäädäntömuutoksia vastaan, meitä ei voi tuosta vain ihan jyrätä. Lakkoilemalla säilytimme äänioikeutemme. Ei missään tapauksessa annettu periksi, meillä on puheoikeus edelleen, Kokko totesi – mihin yleisö otti kantaa aplodeilla.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula muistutti, että keväällä tapahtui perusteellinen ”koulutusohjelma”, kun lakkoihin osallistuivat tuhannet tai tuhannet ensikertalaiset. Hän arvioi, että tämän vaikutus heijastuu yhteiskuntaan pitkäksi aikaa.

- Oleellista ei ole lopputulos vaan myös se prosessi, vaan miten siihen päästään.

Pro:n ict- ja viestintäsektorin johtaja Antti Hakala lisäsi, että konflikti ay-liikkeen ja hallituksen välillä on kaikkea muuta kuin ohi. Pahoja lainsäädäntöuudistuksia on vielä tulossa ja asiat tulevat näkymään syksyn tes-kierroksella.

- Ellen olisi diplomaattinen, käyttäisin v:llä alkavaa sanaa, Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa puolestaan sanoi yhteenvetona keväästä.

Oksa vaati hallitusta puhumaan suoremmin. Nyt väitetään, että tehdään työmarkkinareformia ja ”edistetään työllisyyttä”, vaikkei edes hallitus itse pysty laskemaan muutoksille työmarkkinavaikutuksia.

- Jos reformiin on joku oma aatteellinen ideologinen syy, se pitäisi kertoa.

Oksa muistutti vastakkainasettelusta, kun osapuoliksi on valjastettu hallitus ja ay-liike.

- Työnantajapuoli istuu katkarapukatsomossa. Jos minullakin olisi sellainen mahdollisuus, että joku ajaisi minun asiaani, niin istuisin syömässä katkarapuja ja juomassa valkoviiniä.

- Ay-liike haluaisi keskusteluun lisää asioita; parannetaan työelämää, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ne asiat puuttuvat agendalta kokonaan, Hakala lisäsi.

Vihreä kannatus työntekijöiden tulkintaetuoikeudelle

Ismo Kokko haastoi keskustelussa kansanedustaja Oras Tynkkystä vihreiden hallitusta myötäilevistä työelämäkannoista. Tynkkynen oli ilmiselvästi valmistautunut:

- Emme tue työmarkkinauudistuksia, koska niistä tasapaino puuttuu täysin. Uudistukset on rakennettu puhtaasti työnantajien näkökulmasta, Tynkkynen sanoi ja puhui hallituksen ”rutata ja runnoa” -linjasta, jolla heikennetään Suomen perinteistä vahvuutta luottamusta.
Korkki kysyi Tynkkyseltä, mitä sitten olisivat vihreät työmarkkinatavoitteet seuraavalla eduskuntavaalikaudella? Tynkkynen näpäytti, että hallitus voi kaatua hyvinkin kauan ennen seuraavaa vaalipäivää, ja siihen pitää varautua. Yksi Tynkkysen työelämänostoista oli tämä:

- Ristiriitatilanteissa tulkintaetuoikeus pitäisi olla työntekijöiden puolella.

Ainakin Ismo Kokon Tynkkysen linjaus yllätti:

- Oras Tynkkysen vihreät sanoivat juuri ääneen sen, että ristiriitatilanteissa tulkintaetuoikeus pitäisi olla työntekijöillä, ja se on aivan käänteentekevä historiallinen uudistus. Toivon, että tämä lähtisi tästä elämään, Kokko totesi.

Ammattiyhdistyliikkeellä edessä paljon töitä

Kokko muistutti, että pitkään työmarkkinoilla on pystytty sopimaan isoista kokonaisuuksista. On myös totuttu hyvään ja pidetty asioita itsesäänselvyyksinä. Työnantaja on odottanut mahdollisuutta heikentää työelämää jo 1990-luvulta asti.

- Nyt se päivä on tullut. Perussuomalaiset on puolueena saatu mukaan työnantajien masinoimaan ”uudistuspuheeseen” - puhun itse heikennyksestä. Nyt ollaan tässä ja miten tästä eteenpäin? Meidän on ammattiyhdistysliikkeenä tehtävä pirun paljon, että saamme asiat ymmärrettäviksi ja saamme ne ihmisten mieliin.

Kokon mukaan on tehtävä perusasioita, jalkatyötä joka portaalla.

- AKT:tä moititaan siitä, että laitamme kovan kovaa vastaan, totta helvetissä laitetaan, jos on tarve. Jos työehdoista tapellaan ei se oli pinkkiä ja kaunista.

Ensi talven tes-kierroksen sujuvuus on Kokon mielestä työnantajista kiinni. Jos he kokevat, että ovat nyt niskan päällä, ”annetaan kyytiä noille järjestäytyneille työntekijöille”, niin saavat kovan kovaa vastaan.

- Turha kuvitella, että olemme mitenkään lannistuneet.

Ammattiliittojen kohtalonkysymys ovatkin nyt nuoret. Tässä Ammattiliitto Pron Hakala oli hyvinkin toiveikas. Hän kertoi uskovansa, että nuoret ovat löytäneet ja löytämässä ay-liikkeen uudelleen.

- Me puhumme ay-liikkeen perusarvoista, mihin voidaan vaikuttaa ja mihin ei voida vaikuttaa, työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Emme ole tuoneet tätä vain riittävästi näkyviin julkisuudessa. On jäänyt liian paljon liiton sisäiseksi työksi.

Eurooppa katsoo Suomeen

Suomi ei työelämäkysymyksissäkään ole saari. EU:n direktiiveillä on viime vuosina vaikutettu myös työelämän säädöksiin. Pron Antti Hakala kiitteli europarlamentaarikko Li Anderssonin uutta tehtävää EU:ssa. Andersson on työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa puheenjohtajana erittäin merkittävässä tehtävässä.

Lähinaapurimme Ruotsi on ollut myös hallituksen suosikkivertailumaa. Tynkkynen yhtyi kritiikkiin hallituksen rusinat pullasta -politiikalle:

- On tulkittu aivan oikein, hallitus yrittää Ruotsin mallista ottaa rusinoita pullasta, mutta hallitus ei ymmärrä sitä pullaa! Hallitus kuvittelee poimimansa siitä rusinoita ymmärtämättä järjestelmää, Tynkkynen sanoi.

Hän muistutti, miten Ruotsin malli perustuu laajaan keskinäiseen sopimiseen. Vientimallin edistäminen runnomalla se läpi on täysin vastakkainen ruotsalaiselle mallin lähtökohdille.

- Koko muu Eurooppa katsoo suurennuslasilla, mitä Suomen työmarkkinoilla tapahtuu. Jos Suomi, jossa asiat ovat olleet monella tavalla esimerkillisellä tavalla voi muuttua näin, katsotaan että se on mahdollista sen jälkeen muuallakin. Me olemme tässä sillä tavalla historiallisen asian ääressä. Ollaan eurooppalainen työmarkkinalaboratorio tulevat vuodet, Ismo Kokko totesi.