Kun vanhempaa konstaapeli Kaisa Kuuselaa kuunteli AKT:n kuorma-autopäivillä, oli selvää, että hän osasi ottaa yleisönsä. Kuusela oli mukana Hämeenlinnan Automiehet ry:n osasto 014 järjestämillä AKT:n kuorma-autopäivillä. Mukana oli järjestävän osaston puheenjohtaja Janne Karhiahon mukaan 55 kuljettajaa.

Kuusela toimii Hämeen poliisilaitoksella raskaan liikenteen valvontaryhmässä. Vaikka liikennepoliisia ei Suomessa enää ole, liikenteen valvontaryhmiä on kaikissa Suomen poliisilaitoksissa ja niissä yhteensä noin 500 poliisia.

Kuuselan 17 kokemus poliisina ja raskaan liikenteen osaaminen välittyi yleisöön. Mikkeliläinen yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Satu Lampinen tuumi, että sai irti paljon uutta.

– Harvoin viranomaisten kanssa tulee oltua tekemisissä, hän nauraa.

Haukivuorelaisen Asko Nykäsen vakuutti tekninen osaaminen: miten ja mistä ajopiirturi ottaa tietonsa – kardaaniakselista ja vaihdelaatikon päästä.

– Tuli esiin se, että mieluummin opastetaan kuin sakotetaan, myös Mikkelistä tullut yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Jari Olkkonen lisäsi.

Raskaaseen liikenteeseen
erikoistuu vain osa poliiseista

Kuusela myönsi, että ellei raskaan liikenteen valvontaa tee, ei pysy lainsäädännössä tai käytännöissä ajan tasalla. Kuorma-autopäivien osallistujia kiinnosti, onko poliisilla painotus pitkäkilpisiin?

– Kaikkia katsotaan, Kuusela totesi.

Kuljettajia kiinnostivat myös ylinopeudet, siinä poliisin näkemys on, että tyypillisiä ylinopeuksia raskaalla kalustolla ovat 90-95 kilometrin tuntivauhdit. 120 kilomeriä tunnissa kulkevia ei juuri ole. Yli satasta ajavia on valvonnassa tullut muutamia, mutta tosi pieni määrä.

Mutta miksi valvotaan?

Ykkössyy on liikenneturvallisuuden parantaminen. Kuusela nosti esiin myös harmaan talouden, kuljetusrikollisuuden, epäterveeseen kilpailuun puuttumisen ja kuljettajien työolojen parantamisen. Epätervettä kilpailua syntyy alalle jo sillä, että yritykset lähtevät tarjouskilpailuun niin, että kuormassa on päivittäinen pieni ylikuorma ja päivittäin ajetaan 15 minuuttia yli ajan. Se kuljetusyrittäjä, joka laskee ajo- ja lepoajat lakien mukaan voi kilpailutuksissa hävitä.

– Tämä on yksi syy, miksi näihin puututaan.

Esimerkit ovat jopa järkyttäviä. Kuten yhden suomalaisen kuljetusyrityksen tapaus, jossa auton kuormaliinat olivat todella huonokuntoiset. Kuljettaja sai tilanteessa sakot.

– Soitin isännällekin, että nyt liinat kuntoon. Ne eivät vastaa niitä lujuusarvoja, joita liinoille on annettu, Kuusela kertoo tilanteesta.

Vähän ajan päästä kuljettajalle soitettiin ja hän sai puhelimessa kuulla saavansa potkut yli 15 vuoden työuran jälkeen. Kuljettaja ei uskaltanut nostaa asiasta meteliä, sillä samassa firmassa työskennellyt läheinen olisi voinut myös menettää työnsä.

– Ihan hivenen tämä nosti verenpainetta.

Älykkäät ajopiirturit
parantavat valvontaa

Kabotaasivalvonnassa ovat apuna älykkäät ajopiirturit. Etäluku todella tarkoittaa mahdollisuutta etäluentalaitteella nähdä tietyt asiat ohi ajavan auton ajopiirturista, kuten mikä on käytetty vauhti, viimeisin enimmäisajoajan ylitys eli heti kymmenisen tärkeintä tietoa.

– Älykkäässä ajopiirturissa on lähetin, etäluentalaitteessa vastaanotin. Jos ohiajava auto näyttää ajavan vauhtia 0, voisi päätellä, että manipulointia on tehty.

Jos auton ajopiirturia manipuloidaan, sillä on suorat vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Esimerkiksi tehdyssä testissä on huomattu, että manipuloinnin myötä esimerkiksi jarrut voivat käyttäytyä eri tavalla. Siksi manipuloinnin seuraaminen ja siitä annetut sanktiot ovat olennaista. Ja manipuloinnistakin Kuuselalla oli oiva esimerkki: jos matka Vuosaaresta Tampereelle kestää 27 minuuttia voivat kulmakarvat alkaa kohota.

Mitä tehdä poikkeustilanteessa?

Kysymyksiä riitti myös siitä, miten poikkeukselliset olosuhteet: 20 senttiä tiellä lunta, voidaan selittää ajopiirturin kanssa.

– Ajopiirturista tuloste. Sinne takapuolelle kirjoitetaan lähtöpaikat paluupaikat, mitä on tapahtunut. Poliisi pystyy kyllä saamaan ajopiirturista tiedot. Pidätte sen mukana 28 + yksi päivää, Kuusela vinkkaa ja muistuttaa, että isäntä on velvollinen pitämään piirturitietoja vuoden.

Virkavalta ”kerrankin”
hyvin positiivinen juttu

– Erittäin hyvä, että on saatu virkavaltaa paikalle. Saatiin vapaasti jutella hänen kanssaan asioista. Itsellä kuuluu omaan työhön tietää ja osata nämä lait ja asetukset. On ollut epäilys, ettei poliisilla näin ole, mutta hänellä on, yhdistelmäajoneuvokuljettaja ja osasto 7:n puheenjohtaja Juhapentti eli JP Saarela kertoo.

– Tämä on ollut antoisaa. Hyvin ollaan asian ytimessä, yhdistelmäajoneuvokuljettaja Timo (Kölli) Kortelainen Vantaalta HCT:tä Ilmari Lehtonen Oy:ltä kertoo. Kiinnostavinta hänelle olivat etäluettavat ajopiirturit, miten ne toimivat poliisin puolelta.

– Olin aika yllättynyt miten avoimesti Kuusela niistä kertoi.

Tes-kierrosta ennen
seuraavaan valmistautumista

Sopimustoimitsija Vesa Lackman kertoi kuorma-autopäivillä edellisestä tes-kierroksesta. Miten sadasta osastojen esityksestä päästiin tärkeimpiin tavoitteisiin. Ja mikä oli työnantajapuolen vastatavoitteina: Pekkasten pilkkominen tunteihin, paikallinen sopiminen ilman rajaa ja työajan muuttaminen liki vihellyksestä töihin. Vaikka lopputulos tiukasta neuvottelukierroksesta ja lakosta oli niukka, se oli kuitenkin lopulta torjuntavoitto, edes entiset edut saatiin pidettyä ja sovittua kuuden prosentin korotukset.

Aluetoimitsija Vili-Petteri Adamsson kertoi kuorma-autopäivien väelle jäsenhankinnasta, jossa on nyt uutta potkua uusilla järjestelmillä.

Työmarkkinoiden
umpisolmua ihmetellään

Kuorma-autopäivillä kiinnostivat myös työmarkkina-asiat ja Satu Lampista erityisesti AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokon osuus. Kokko oli juuri ennen kuorma-autopäiviä ollut tapaamassa pääministeri Petteri Orpoa.

Jari Olkkonen toteaa, että nykyhallituksessa ovat nyt ne, jotka iloisena edellisen hallituksen aikaan nostivat koronatukia.

– Lähimuisti on viety, hän puuskahtaa.

– Ollaan menossa Aasian malliin, kaikki päivät ovat samanarvoisia, tavoitteena on palkkahalpuutus, Satu Lampinen lisää.