Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: Terveys

Kuljettaja katsoo peiliin

AKT:n keskimääräinen työssäkäyvä jäsen on yli viisikymppinen mies. Ikä, työn erityispiirteet ja – elämäntavat ovat haaste keholle ja mielelle.

Teksti Mikko Perttunen
Kuva Getty Images ja Seidi Guzejev
Julkaistu

Auto- ja kuljetusalan työntekijöiden työhön sisältyy monenlaisia vaaroja. Tapaturmat ja onnettomuudet ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, kun puhutaan ammattiin liittyvistä terveysriskeistä.

AKT:n työssäkäyvien jäsenten keski-ikä on 53 vuotta ja heistä miehiä on 85 prosenttia. Tämä voi herkästi kuulostaa jo maallikonkin korvaan hyvin riskialttiilta ryhmältä. Osa kuljettajista pitää kyllä huolta itsestään hyvin. Silti kuljettajilta löytyy vaarallisiakin ”ammattitauteja”. Erityisesti siihen nähden, millainen vastuu raskaan kaluston ohjastajalla on.

AKT-lehti haastatteli keskimääräisen kuljettajan riskeistä apulaisylilääkäri Marja Huuskosta Tyksin liikennelääketieteen osaamiskeskus Ajopolista.

Perse puuduksissa?

Istumatyö aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Vaikka nykyään kuljettajan työhön kuuluu usein myös purkaminen ja lastaaminen, mikä ei toki sekään aina ole kaikkein ergonomisinta työtä, kuluu vuorokaudesta väistämättä iso osa istuma-asennossa.

– Kun päivä koostuu pääasiassa istumisesta, keho ei käytä tasapuolisesti lihaksia, ja painonnousun riski on suuri, Huuskonen sanoo.

Painonnousun myötä uniapnea on hyvin tyypillinen lisähäiriö. Vaivaksi saattaa tulla diabetes. Moni ei ehkä tiedä, että lihoessa testosteronitasot alenevat etenkin alkoholin käyttäjillä. Joillain kuskeilla esiintyy myös asentohuimausta. Riskit olisi hyvä tiedostaa, että niitä osaa välttää.

Ajan yössä, tulen tuolta kaukaa

– Kuljettajan työssä jatkuva epäsäännöllisyys on yksi kaikkein kuluttavimpia asioita, Huuskonen toteaa.

Vaikka lainsäädäntö asettaa minimilepoajat, kukapa heti auton pysähtyessä ryhtyy lepäämään.

– Kuljettajan työhön liittyy myös tietynlaista romantiikkaa työn vapaudesta, mikä ei taida enää tänä päivänä pitää paikkansa samaan tapaan kuin aikanaan, Huuskonen sanoo.

Riskit olisi hyvä tiedostaa, että niitä osaa välttää.

Kuljettajan ammatti on erityistä terveyttä vaativa työ, jossa odotetaan myös valmiutta tehdä yötyötä, ja sen vaatimukset kuljettajan terveyden pitäisi täyttää.

Epäsäännöllisessä rytmissä jaksaminen ei koske ainoastaan työtä.

– Vapaa-ajallakin voi sattua mitä vain, kun riskit rasituksen myötä kasvavat, Huuskonen sanoo.

Isot makkaraperunat, kiitos!

Harva viisikymppinen kuljetusalalla on vege. Tien päällä ei aina ole valinannavaraa sen suhteen, mitä lappaa suuhunsa. Taukotilatkin ovat välillä mitä ovat. Jos makkaraperunat tai lihapiirakka ovat ainoat vaihtoehdot, voi ruokavalio harmillisesti näkyä vyötäröllä ja vireystilassa.

Raskas työ vaatii raskaat huvit

Huuskosen Ajopolilla saaman kokemuksen mukaan kuljetusalan sisäinen kulttuuri on hyvin alkoholimyönteinen, ja sellaisena se näyttäytyy usein myös ulospäin.

– Siinä on vähän sellaista, että eihän se työnantajalle kuulu, mitä vapaa-ajalla tekee, ja että raskaan työn jälkeen tarvitsee nollata, Huuskonen sanoo.

Huuskonen kertoo, että joskus alkoholiongelmaista kuljettajaa saatetaan jopa vähän suojella, jos tämä tunnetaan esimerkiksi tyyppinä, joka saa valkaistua nenän aina aamuun mennessä. Alkoholinkäytön vuoksi törttöilevä kuski on kuitenkin yrityksellekin valtava mainehaitta.

Alkoholi on tekijä, joka heikentää ajokyvyn lisäksi ajan myötä myös kokonaisterveyttä. Kaikkiin päihteisiin liittyy myös koukuttavuus.

– Nykyihmiset eivät ehkä ajattele niinkään sitä, mitä tekee eläkkeellä, kun kaiken voi tehdä tässä ja nyt. Loma-ajat ovat riski päihteiden päivittäiselle käytölle. Siinä vaiheessa tilanne on huolestuttava, jos pääagendaksi muodostuu se, mistä saa aamun ensimmäisen kaljan.

Mutta pitkiä reissuja tekevillä kuljettajilla saattavat fyysiset ja henkisetkin aktiviteetit olla vähissä. Siinä myös porukan valintojen merkitys korostuu. Moni saattaa kokea, että parin kaljan jälkeen unikin tulee paremmin, vaikka todellisuudessa yksikin annos alkoholia heikentää syvää unta ja palautumista raskaasta työstä.

– On tietysti myös paljon kuljettajia, jotka hyvinkin hallitusti käyttävät alkoholia, Huuskonen muistuttaa. Ongelma ei koske kaikkia.

Raskas alkoholin käyttö näkyy jo rekrytointivaiheessa. Huuskonen kertoo, että päihdesyistä joudutaan välillä epäämään työhön tai koulutukseen pääsyä. Alkutarkastuksessa saatetaan kehottaa alkoholin käytön kohtuullistamiseen, jotta vakinaisen paikan voi saada. Ajoterveys on osa kuljettajan työkykyä.

Muista päihteistä tupakka käryää juuri vanhemmilla ikäryhmillä, kuten yli 50-vuotiailla miehillä, nuorempia sukupolvia useammin, ja tuon harrastuksen riskit lienevät kaikkien tiedossa. Huuskosen mielestä on kuitenkin huolestuttavaa, että nuoretkin ovat löytäneet omat nikotiinituotteensa.

– Esimerkiksi vahvojen nikotiinipussien käyttö on yleistä ammattikoulussa. Niitä voi koko ajan imeskellä, ilman että tarvitsee mennä tupakkapaikalle. Vapetus taas on uudempi uhka keuhkotervey­delle, Huuskonen sanoo.