Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan Keitele Group tytäryhtiöineen tuomittiin maksamaan AKT:lle vahingonkorvausta. Yksipuolinen käräjäoikeuden päätös sai vuoden 2024 alussa lainvoiman, kun Keitele hyväksyi päätöksen eikä hakenut siihen takaisinsaantia.

– AKT:ta vastaan vuoden 2021 lopussa määrätty turvaamistoimi miljoonan euron uhkasakkoineen oli käräjäoikeuden mukaan oikeudeton ja perusteeton. Sikäli tuomio tuntuu hyvältä, koska nyt vihdoin vahvistetaan kanta, jota AKT on toistanut alusta lähtien. Turvaamistoimien käyttö ei kuulu työmarkkina-asioihin ja on tosiasiassa työtaistelutoimi työnantajien taholta, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

AKT uutisoi oikeuden päätöksestä mediatilaisuudessa ja tiedotteella 24. tammikuuta 2024. Asiasta uutisoitiin tuoreeltaan yli 40 mediassa. Rahallinen vahingonkorvaus on päätöksessä sivuseikka. Merkittävämpää oli saada oikeuden päätös siitä, että Keiteleen vaatima turvaamistoimi oli alun perin perusteeton, samoin AKT:ta vastaan esitetyt syytökset.

Keiteleen tapauksen avulla jo tapahtuma-aikaan 2021 syylliseksi nostettiin AKT ja sillä on ollut jälkivaikutuksia. Keiteleen tapauksella on haluttu normalisoida ay-liikkeen ja sen jäsenten mustamaalaaminen. Vaikka työnantajapuoli pisti koko ruljanssin pystyyn hakemalla nyt perusteettomaksi todettua turvaamistoimea – syylliseksi tapahtumissa leivottiin työntekijäpuoli ja AKT. Tapausta käytetään edelleen esimerkkinä ”laittomasta tukilakkoilusta” vaikka saarto oli täysin lain mukainen. Tapausta käytetään perusteluna sille, että työntekijöiden oikeutta työtaisteluun halutaan rajoittaa. Kyseiset lakko-oikeuksiin ehdotetut lakimuutokset johtavat jopa ministeriön oman vaikutusarvioinnin mukaan heikompiin työehtoihin.

Kaikki alkoi normaaleista
työehtosopimusneuvotteluista

Tapaus Keitele sai alkunsa, kun Metsäteollisuus ilmoitti vuonna 2020 lopettavansa työehtosopimusten solmimisen. Vuoden 2021 lopulla Teollisuusliitto halusi neuvotella työntekijöille uuden työehtosopimuksen Keiteleen kanssa. Neuvotteluja ei kuitenkaan saatu edes alkuun, koska Keitele kieltäytyi neuvotteluista. Teollisuusliitto pyysi AKT:lta tukitoimia vauhdittaakseen asiaa.

AKT ryhtyi 21.joulukuuta 2021 täysin lailliseen tukitoimeen eli saartoon satamissa. Vientiyritys Keiteleen puutavara ei siis enää liikkunut.

Jo samana päivänä 21. joulukuuta Keitele haki käräjäoikeudelta turvaamistoimea, minkä se myös sai seuraavana päivänä. Käytännössä haettiin laillisen saarron lopettamista ja AKT:lle määrättiin ennennäkemättömän suuri, miljoonan euron uhkasakko. Keitele haki turvaamistoimipyynnön perusteilla, jotka jälkikäteen osoitettiin paikkansa pitämättömäksi. Käräjäoikeus teki päätöksen Keiteleen hakemuksen perusteella, kuulematta AKT:ta.

AKT kieltäytyi noudattamasta turvaamistoimipyyntöä, jota piti perusteettomana. AKT myös aloitti välittömästi kirjelmöinnin käräjäoikeudelle. Kymmenen päivää myöhemmin käräjäoikeus vahvisti AKT:n kannan ja kumosi turvaamistoimipäätöksen. Ei myöskään kestänyt kauaa, niin Keiteleen ja Teollisuusliiton välillä solmittiin työehtosopimus. Asia oli näiltä osin loppuun käsitelty.

Syytökset alkoivat elää omaa elämäänsä

Joulukuun tapahtumat jäivät kuitenkin elämään mediassa ja puheessa AKT:ta vastaan. Vaikka saarto oli laillinen, ja osa normaalia työmarkkinoihin kuuluvaa toimintaa, erityisesti Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen nosti tapauksen myötä AKT:n niin sanotusti tikun nokkaan mediassa.

Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa sekä Yrittäjien blogikirjoituksissa, Pentikäinen alkoi puhua joulukuussa 2021 AKT:sta ay-mafiana. Pentikäinen viittasi AKT:n toimivan Lapuan liikkeen tavoin.

Viime käänteet Keiteleen tapauksessa liittyvät siihen, että AKT nosti Keitelettä vastaan vahingonkorvauskanteen saarron aikaisista tapahtumista. Vuoden 2023 marraskuussa Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa. Yksipuolisella tuomiolla vahvistettiin, että Keitele Group haki ja sai ”tarpeettoman” ja ”perusteettoman” turvaamistoimen. Keitele -yhtiöt velvoitettiin maksamaan AKT:lle korvauksia joulukuun 2021 tapahtumista. Keitele tyytyi päätökseen ja oikeuden päätös sai lainvoiman vuoden 2024 alussa, sillä Keitele ei reagoinut määräaikaan mennessä. Keitele on myös jo maksanut sille määrätyt korvaukset.

Miksi tapaus Keitele on yhä merkittävä?

Keiteleen tapausta hyväksi käyttäen on saatu levitettyä negatiivista mielikuvaa, työntekijävihapuhetta AKT:ta ja koko ammattiyhdistysliikettä samoin ”oikeudettomasti” ja ”perusteetta”. Käräjäoikeuden annettua 2021 turvaamistoimipäätöksen, julkisuudessa alkoi ryöpytys. AKT:n toimintaa verrattiin Lapuan liikkeeseen ja erityisesti Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen alkoi puhua AKT:sta ay-mafiana. Käytännössä työnantaja oli itse saanut aikaan kohun miljoonan euron uhkasakkoineen perättömillä väitteillä, joihin turvaamistoimen myöntäminen perustui.

Kun kokonaisuutta katsoo jälkikäteen, näyttää että yrittäjien ja oikeistopoliitikkojen viljelemä ay-vihapuhe on kuin 1930-luvun pelikirjasta. Käytännössä tehdään itse jotain – annetaan syy toisille.

Työntekijäjärjestöt mutta myös työntekijät ovat kokeneet nimittelyn ay-mafiaksi raskaana. Kun asiaa pysähtyy miettimään, syytökset ovat todella raakoja.

– AKT:n jäsenet ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet, miten kokevat nämä puheet henkilökohtaisesti ikävänä, AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua kertoo.

Erikoinen yksityiskohta on, että vaikka esimerkiksi yksi ministereistä käyttää toistuvasti käsitettä ay-mafia, niin tekoäly ChatGPT käsittää termin vihapuheeksi. Kun pyytää tekoalyä tuottamaan kuvaa ammattiyhdistyliikkeestä tai sen jäsenestä yhdistäen sen mafiaan, niin saa ilmoituksen, että se on mahdotonta – koska sisältö on vihapuhetta.

Pentikäinen palkittiin

Mikael Pentikäisen kannalta Keiteleen tapaus, ja siinä lanseerattu ay-viha on kuitenkin onnistunut. Näin ainakin voisi päätellä Metsälehden uutisesta 1.3.2023, miten ”Keitele mylläsi hallitustaan, Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen aloitti hallituksessa uutena, omistajasuvun ulkopuolisena.” Tämä luonnollisesti kiistetään ”Hallitusvalinnalla ei ole yhteyttä reilun kahden vuoden takaisiin tapahtumiin” (Kauppalehti 25.1.). Jokainen voi kuitenkin tehdä omat johtopäätöksensä.

Edelleen, vaikka AKT:n saartoa vastaan vaadittu turvaamistoimi oli ”perusteeton ja oikeudeton” samoin kuin miljoonan euron uhkasakko, tapahtumia käytetään perusteena lainsäädännön muuttamiselle. Teknologiateollisuus vetosi lausunnossaan 4.12.2023 työrauhalainsäädäntöön siihen, että säätelyllä pitäisi estää ”joulukuun 2021 kaltainen tilanne”.

– Työnantajien tietoinen retoriikka on saatu lanseerattua mediassa läpi. Siitä on tullut osa järjestäytyneiden työntekijöiden vastaista vihapuhetta, jota viljellään jopa ministeritasolla. Perusteettomien väitteiden hyväksikäyttöä on jatkettu myös vaikuttamistyössä vaadittaessa lakko-oikeuden rajoittamista, vetää Ismo Kokko tilannetta yhteen.

Kun AKT uutisoi asian tiedotustilaisuudessaan 24. tammikuuta, Keitele Group reagoi tiedotteellaan, ettei turvaamistoimen oikeutusta ole katsottu ”laajamittaisessa oikeudenkäynnissä.”

– Mikäli tuomioistuin antaa vaatimukseen yksipuolisen tuomion, kuten se nyt antoi Keitelettä vastaan, niin käytännössä se tarkoittaa, että tuomion saaja hyväksyy sen ja noudattaa sitä. Tämä asia on loppuun käsitelty, eikä siitä voi valittaa, AKT:n asiantuntijalakimies, varatuomari Jukka Siurua toteaa.