Da Tai alus saapui Suomeen kuvassa näkyvän Mussalon sataman kautta ja jatkoi sieltä matkaa Helsinkiin.
Käräjäoikeus hylkäsi varustamon turvaamistoimipyynnön, mukavuuslippulaivan saarrolle oli perusteet - ay-liikkeelle merkittävä voitto
Mukavuuslippulaiva Da Tain myötä Suomeen rantautui heinäkuussa alipalkattu miehistö. Tällä kertaa käräjäoikeus ei myöntänyt varustamolle turvaamistoimea, mikä olisi tarkoittanut, että laiva olisi saanut lastata ja lähteä välittömästi. Lopputulos oli, että miehistölle saatiin neuvoteltua paremmat työehdot – ja vähintään osoitettiin, että mikä tahansa ei Suomessa käy. Jo turvaamistoimipäätös oli historiallinen voitto ammattiliitoille.
Liberian mukavuuslippulaivan alla kulkeva alus Da Tai saapui Suomeen heinäkuussa lastatakseen kyytiin sellua Kotkassa ja Helsingissä. Kun miehistölle vaadittiin parempia työolosuhteita, varustamo reagoi vaatimalla ammattiliitoille turvaamistoimea yhdistettynä puolen miljoonan euron uhkasakkoon. Koska turvaamistoimea ei myönnetty, työntekijöiden puolesta päästiin neuvottelemaan. Loppu on historiaa. Tällä kertaa käräjäoikeus ei toiminutkaan turvaamistoimiautomaattina, vaan ratkaisi asian työntekijöiden eduksi.
ITF eli International Transport Workers Federation, kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden järjestö valvoo työolosuhteita myös laivoilla. Suomessa ITF-tarkastuksia tekee kolme työntekijää Suomen Merimies-Unioni SMU:sta sekä yksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:sta.
Yhteydenotot laivaan jo ennen sen saapumista
Da Tai -alukselle kerrottiin hyvissä ajoin, useaan eri kertaan jo ennen aluksen saapumista Suomeen, että siltä vaaditaan kansainvälisten sopimusten noudattamista. Alukselta ITF-tarkastajien viesteihin ei vastattu. Mikäli alukselta olisi lähetetty tarvittavat tiedot ja dokumentit, Da Tai olisi voinut jatkaa toimintaansa - muina laivoina.
Useiden viestien ja varoitusten jälkeen ammattiliitot reagoivat. Tämä tarkoitti saartoa eli aluksen lastaamisen pysäyttämistä. Vaikka alukselta ei vastattu viesteihin, siellä oltiin ilmeisen tietoisia sopimuskäytännöistä. Da Tai aluksen varustamo Cosco Shipping Specialized Carriers Co aloitti oikeustoimet Helsingin käräjäoikeudessa.
Varustamolle tappio käräjäoikeudessa
Tilapäinen turvaamistoimi on tarkoitettu alun perin esimerkiksi konkurssitilanteisiin. Näin varmistetaan, ettei varoja hukata eli oikeus voi ”turvata saatavia”. Yleistä turvaamistoimea on käytetty käräjäoikeuksissa kuitenkin myös työtaistelutoimien rajoittamiseen, vaikkei se ole ollut lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus. Ay-liikkeen linjaus on, että työtaistelut ovat osa perusoikeuksia ja sellaisena niin tärkeitä, ettei väliaikaista turvaamistoimea edes pidä käyttää, kun kyse on työoikeudesta.
Tällä kertaa käräjäoikeus hylkäsi varustamon perustelut. Cosco vaati turvaamistoimea sekä puolen miljoonan euron uhkasakkoa vedoten esimerkiksi siihen, että saarto rajoitti sen elinkeinovapautta ja mahdollisuutta toimia. Käytännössä tämä ei ollut relevantti peruste, sillä alus oli saarrosta huolimatta vapaa lähtemään. Lasti olisi voitu esimerkiksi siirtää toiseen alukseen ja hoitaa kuljetus eri tavoin. Kyse saarrossa ei ollut ammattiliittojen suunnalta pakottamisesta neuvotteluun, vaan työtaisteluun kuuluva laillinen ja sallittu painostuskeino.
Alipalkattu miehistö myös vailla vapaapäiviä
Varustamo oli itse myös myötävaikuttanut tilanteeseen, koska se ei ollut vastannut lähetettyihin viesteihin ja toimittanut pyydettyjä tietoja. Varustamon käräjäoikeuteen toimittamat tiedot sovelletuista työsopimuksista ja maksetuista palkoista olivat myös ristiriidassa ITF-tarkastajien saamiin tietoihin todellisista maksetuista palkoista. Palkat jäivät vain 2,75 dollariin tunnilta.
Aluksen miehistö oli myös vahvistanut ITF-tarkastajalle, ettei vapaapäiviä ollut. Työaikaa merkittiin työaikakirjanpitoon miehistön osalta 8 tuntia päivässä 7 päivänä viikossa. Kyse oli erittäin merkittävästä rikkeestä. Oikeus viikoittaiseen vapaapäivään on miehistön standardisopimusten mukaan perus- ja ihmisoikeus, josta ei edes sopimalla voi luopua. Vakava ihmisoikeusloukkaus oli myös aluksen käytäntö, että miehistön jäsenellä oli mahdollisuus kotiutua aikaisintaan 12 kuukautta töiden aloittamisesta. Silloinkin hänellä oli mahdollisuus vain esittää pyyntö kotiuttamisesta.
- Tapaus on hyvin periaatteellinen. Onko oikein, että Suomesta kuljetetaan rahtia aluksilla, joissa työntekijät tekevät töitä alihintaan ja ihmisoikeuksia rikkoen? Onko oikein, että näitä käytäntöjä katsotaan läpi sormien? Ay-toiminta näyttää, että Suomessa on halua auttaa ja tukea myös kansainvälisillä vesillä seilaavia merimiehiä, joiden oikeuksia poljetaan. Käräjäoikeuden päätös vahvisti tätä linjaa, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.
Käräjäoikeus ratkaisi, ettei sen enempää turvaamistoimea kuin puolen miljoonan euron uhkasakkoa myönnetty. Näin SMU pääsi jatkamaan neuvotteluja ja jo 26.7. aluksen miehistölle on saatu ja allekirjoitettu uusi kansainvälisten ehtojen mukainen työehtosopimus.
- Perussyy sille, miksi ulkomaalaisten alusten miehistön oloja seurataan myös Suomessa, on paitsi solidaarisuus myös se, että muuten käynnissä on työehtojen kilpajuoksu pohjaa kohti. Siinä katsotaan, kenellä on heikoimmat työehdot ja etsitään halvinta mahdollista, Ismo Kokko sanoo.
