1. Millainen tes-kierros nyt on meneillään? Mikä tes-kierrokselle 2024-2025 on tyypillistä?

– Työntekijät ovat tälläkin kierroksella puolustusasemissa. Leimallista on se, että työnantaja pyrkii omilla normaalitavoitteillaan heikentämään työehtoja. Sen lisäksi Suomen hallitus on tehnyt koko joukon lainsäädäntömuutoksia, joita työnantajat ovat myös tuoneet neuvottelupöytään. Nämä kaikki asiat ovat työntekijälle miinusmerkkisiä. Tämä on poikkeuksellista, sellaista ei normaalisti ole, se on neuvotteluissa lisätaakka. Vaikka poliitikot eivät neuvottelupöydässä istu, niin poliittinen ympäristö vaikuttaa näihin neuvotteluihin. Työnantajat ovat voimainsa tunnossa.

2. Haastatteluhetkellä 23.1. on reilu viikko aikaa siihen, että tessit menevät kiinni. 31.1. alkaa sopimukseton aika esimerkiksi autoliikenteen aloilla. Onko neuvotteluissa valmista, kun lehti ilmestyy? Miten pitkiksi neuvottelut voivat venyä?

– Mitä suurimmalla todennäköisyydellä valmista ei ole, kun lehti ilmestyy. Neuvotteluissa on kasvava suma siksi, että vientiteollisuus ei ole päässyt ratkaisuun. Muut työnantajat eivät työehtosopimuksia solmi. He odottavat päänavausta.

– Miten pitkälle kierros voi mennä, sen asian kysyjiä on ollut paljon, karrikoiden olen vastannut, että jos juhannukseksi olisi valmista. Suma ei lähde liikkumaan mihinkään, ennen kuin teollisuus on tehnyt ratkaisunsa. Se ei ole meidän valintamme, vaan työnantajien valinta. Tätä myös Suomen hallitus on tukenut omilla ratkaisuillaan eli kun puhutaan vientimallista, niin tätä se tarkoittaa.

3. Mitä nämä neuvottelut AKT:ssa käytännössä tarkoittavat, kun neuvoteltavana on 17 eri alaa?

– Valtaosassa neuvottelupöydistä on toimistolta edustus ja kentältä muutama edustaja.

– Neuvottelut ovat näiden kuukausien ajan täysipäiväistä työtä. Tähän ajanjaksoon ei oikein muita asioita mahdu. Eikä neuvottelutyötä tehdä vain siinä, kun istutaan neuvotteluhuoneissa. Varsinaisesti se työ tehdään siinä väliaikoina neuvottelujen välillä. Asioita pitää valmistella, mitä neuvotteluissa esitellään. Iso osa on puntaroida, miten asioita esitetään ja niitä laitetaan tärkeysjärjestykseen. Työehtosopimukset ovat valtakunnallisia ja koskevat kaikkia työpaikkoja.

4. Kenen kanssa neuvotellaan eli tärkeimmät neuvottelukumppanit?

– Neuvotteluosapuolina ovat Autoliikenteen Työnantajat, Öljytuote ry, Palvelualan työnantajat Palta ry, Satamaoperaattorit, Airpro, Taksiliitto, Kaupan liitto, Elintarviketeollisuusliitto ry

– Taustalla vaikuttavat kuitenkin yritykset. Tavoitteet ja asetukset ovat peräisin niiltä samoilta yrityksiltä, jotka työllistävät meidän jäseniämme. Oman yrityksen toimitusjohtaja on usein niiden ajatusten takana, joita työnantajat siellä tavoitteina esittävät.

5. Palkankorotustavoite 6 + 4 prosenttia kahdelle vuodelle, mitä se merkitsee?

– 6 + 4 prosentin tavoite on laskettu siten, että se auttaa kuromaan umpeen vuosina 2022-2023 kertyneen ostovoimakuopan. Palkankorotustavoite huomioi myös lähitulevaisuuden, että meidän jäsentemme palkankorotukset riittävät kattamaan inflaation. Siitä luvut tulevat. Kysyimme jäseniltä joulukuussa, oliko hyvä asia julkaista palkankorotustavoite. Kyselyn mukaan ylivoimainen enemmistö oli julkaisun takana. Eli sillä mennään. Lopputulos ratkaistaan sitten teollisuuden neuvotteluissa, jos työnantaja saa tahtonsa läpi.

6. Mitkä muut merkittävät asiat nousevat neuvotteluissa esiin?

– Työaika, se on ylivoimaisesti tärkein laadullinen kysymys. Siihen yhdistettynä lepoajat. Meidän kannaltamme tärkeää on se periaate, että haluamme säilyttää meidän aloilla kokoaikaisen työn. Me emme halua eri aloille osa-aikatyön ongelmia.

7. Mitä eri liittojen Teollisuusliittoa tukevat toimet tarkoittavat? Mikä on AKT:n rooli?

– AKT:n osalta saarto tarkoittaa konkreettisesti, että teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden tiettyjä tavaroita ei käsitellä. Liittojen tuen tarkoitus on, että palkkaratkaisu syntyisi vientiteollisuuteen, suma lähtisi liikkeelle ja mekin saisimme sopimukset liikkeelle.

8. Mitä tes-kierros tarkoittaa AKT:n jäsenten kannalta, mikä on heidän roolinsa?

– Tässä ratkaistaan työehtojen kehitystä useammaksi vuodeksi eteenpäin. Jäsenen roolin pitäisi olla aktiivinen. Ihan vähin, mitä jäseniltä toivotaan on se, että he kävisivät keskustelua näistä asioista työpaikoilla. Toiseksi, jos joitakin järjestöllisiä toimenpiteitä vaaditaan, että jäsenet olisivat valmiita siihen. Mitä paremmin olemme järjestäytyneitä, sitä parempi neuvotteluasema meillä on. Toivomme siis aktiivista roolia niin neuvottelujen aikana kuin muutenkin. Ammattiliitto ei ole mikään ostopalvelu ja kauppa, josta ostetaan jotain.

9. Millainen on yhteiskunnallinen neuvotteluilmapiiri? Millaisia ”voimia” on ilmassa, jotka vaikuttavat myös neuvottelutulokseen.

– Senkin uhalla, että tulee toistettua vanhaa sanomaa, niin kyllä tämä aika on poikkeuksellisen ammattiyhdistysliikevastainen. Suomessa on ministeritason ihmisiä, jotka solvaavat ammattiliittoon järjestäytyneitä ihmisiä. Tämä olisi kaikkien syytä ymmärtää, nämä asiat todella vaikuttavat siellä taustalla. Meillä ei ole sataan vuoteen ollut näin järjestäytyneiden työntekijöiden vastaista ilmapiiriä Suomessa. Ei tarvitse kuin mennä mille tahansa sosiaalisen median alustalle, riidan kylväminen ihmisten välille on ihan poikkeuksellista. Olen miettinyt, että painetta kerääntyy niin paljon, että johonkin asia poksahtaa aikanaan.

10. Millainen neuvottelija itse olet?

– Täytyy ymmärtää, että nämä eivät ole sprinttilajeja vaan maratoneja. Kaikki neuvottelukierrokset ovat jollakin tavalla kytköksissä toisiinsa, tämä vaatii pitkäjänteisyyttä ja pitkää pinnaa.

– Pitäisi aina pystyä ymmärtämään, mitä vastapuoli tavoittelee. Se ei välttämättä ole se, mitä paperiin on kirjoitettu, vaan pitäisi osata katsoa sinne tekstien taakse.

– Neuvotteluissa pitää ratkaista sitä asiaa ja puristaa sitkeästi niitä asioita eteenpäin. Sitkeys ja pitkäjänteisyys korostuu, pikavoittoja ei ole tulossa.

---

Lue, mitä tarkoittaa sopimukseton tila