Eduskuntavaalit olivat oikeiston juhlaa. Pääministeripuolue SDP:n oli tyytyminen pronssisijaan, eikä se miellyttänyt vaaleissa ehdoilla olleita AKT:n jäsenehdokkaita.

– Valtakunnallisesti ajatellen oikein pelottaa, että millainen hallituspohja Suomeen saadaan, Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ehdolla ollut Kari Virinsalo täräyttää.

Virinsalo keräsi vaaleissa 389 ääntä, eikä voi peitellä pettymystään. Teemat olivat miehen itsensä mielestä hyvät, mutta työelämäasiat eivät näissä vaaleissa purreet. Kaiken lisäksi SDP menetti Kaakkois-Suomessa yhden paikan.

Kaikkein eniten Virinsalon ihon alle meni se, että työnantaja päätti jo aiemmin sovitun kampanjaloman osalta toisin. Töissä käymisen ja kampanjoinnin yhdistelmä kävi raskaaksi, eikä Virinsalo pystynyt kiertämään maakuntaa siinä määrin, kuin oli alkujaan tarkoitus.

– Tukiryhmä teki todella kovaa duunia sillä aikaa, kun itse olin töissä. Jos nyt lainataan Li Anderssonia, niin vituttaa kuin pientä eläintä, Virinsalo sanoo.

Myös Savo-Karjalasta ehdolla ollut Vilho Mikkonen jäi kauas paikasta Arkadianmäellä. 427 ääntä oli pettymys. Toisaalta Mikkosta ilahdutti, että nuoret demariehdokkaat saivat hyvin ääniä.

– Tsemppaajia oli selvästi enemmän kuin viime vaaleissa, ja ajattelin itse, että olisin saattanut jopa kaksinkertaistaa saaliin, mutta määrä putosikin noin sadalla, Mikkonen summaa kampanjaa.

Hilkka Ahde sen sijaan menestyi Helsingissä paremmin. 4290 ääntä kerännyt Ahde päätyi lopulta ensimmäiselle varasijalle.

SDP oli voitokas Helsingissä ja jyräsi kahdella lisäpaikalla vaaleissa täydellisen mahalaskun tehneiden Vihreiden ohi. Omaan ja vaalipiirin menestykseen Ahde onkin tyytyväinen, mutta pelkää Virinsalon tavoin sitä, että luvassa on luultavasti seuraavan neljän vuoden aikana kylmää kyytiä palkansaajille.

Toisaalta hän toteaa, että nyt olisi aika antaa porvaripuolelle vastuu päätöksistä, jotta ihmiset näkisivät, mitä siitä seuraa.

– Jos menemme nyt hallitukseen, joudumme itsekin ottamaan vastuuta kokoomuksen leikkauslistasta. Toisaalta hallituksessa voisimme olla estämässä pahimmat palkansaajiin kohdistuvat huononnukset. Vaikea tilanne, Ahde pohtii.

SDP teki hyvän tuloksen Keski-Suomessa, ja Jukka Hämäläinen keräsi ennätyspottinsa, 2270 ääntä Keski-Suomesta, mutta on silti syvästi pettynyt.

– Meillä oli kolmas paikka tavoitteissa vaalipiiristä, ja olin kyllä ihan tosissani sitä tavoittelemassa. Siksi kuudes sija meidän listallamme ei hirveästi tyydytä, Hämäläinen sanoo.

Hän huomioi, että samankaltaisen profiilin ehdokkaat kyykkäsivät laajemminkin.

– Meille keski-iän ylittäneille ay-taustaisille duunarimiehille ei ole oikein tässä liikkeessä kysyntää. SDP alkaa olla koulutettujen ja naisten, ilahduttavasti myös nuorten puolue. Me alamme olla dinosauruksia, hän toteaa.

Hämäläinen arvioi, että hänen profiilinsa äänestäjäkunta on karannut pääosin perussuomalaisten taakse. Nämä saivat jäädä Hämäläisen viimeisiksi eduskuntavaaleiksi, mutta paikallispolitiikan jatkoon Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ei vielä osaa ottaa kantaa.

– Tämä on suhteellisen kallis harrastus. Rahan ja maineen lisäksi tähän pitää laittaa ystävätkin. Vanhoja ystävyyssuhteita on katkennut politiikan takia, mikä käy raskaaksi.

Myös Virinsalon puheista kaikuu tietynlainen pettymys puolueeseen.

– En tiedä, onko SDP enää sellainen työväenpuolue, mitä ennen. Joissain asioissa on kallistuttu liikaa oikealle, Virinsalo pohtii.