Eduskuntavaalitavoitteissa tartutaan kabotaasin ongelmiin
AKT:n valitsemat eduskuntavaalitavoitteet tulevat olemaan esillä aina kevään vaalipäivään asti. Vaalien lopputuloksella on iso merkitys. Saadaanko eduskuntaan kansanedustajia, joille niin maanteiden korjausvelka kuin esimerkiksi järjestöjen kanneoikeus ovat tärkeitä.
1. Kabotaasiliikenne kuriin
Tärkeitä tavoitteita AKT:lle on myös kabotaasiliikenteen valvonnassa eli rajavalvonnan digitaalisen valvonnan järjestäminen ulkomaiselle raskaan liikenteen kalustolle. Valvontaa on lisättävä myös mahdollisten uusien päästömääräysten osalta.
– Valvontaa ei juurikaan ole, se on kabotaasin iso kirosana, edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen kuvaa tilannetta.
Kabotaasin periaate on, että kun auto saapuu kansainvälisen kuljetuksen kanssa ulkomailta Suomeen, se saa viipyä maassa seitsemän päivän ajan ja autolla saa ajaa korkeintaan kolme Suomen sisäistä kuljetusta. Lähdettyään taas Suomesta, auto saa palata aikaisintaan neljän päivän päästä. Näiden ehtojen valvonta olisi helposti järjestettävissä, sillä jo nyt kaikki ajoneuvot rekisterikilpineen kuvataan maahan tullessa ja poistuessa.
– Rajavalvontajärjestelmän tiedot vain eivät ole nyt kabotaasia valvovan viranomaisen käytössä ja sääntöjen rikkomisesta puuttuvat sanktiot, Pasanen sanoo.
Laki edellyttää kabotaasiliikenteessä yleissitovien työehtosopimusten mukaista palkkaa ja suomalaisten työehtojen noudattamista. Tämä ei toteudu. Palkkatason valvominen olisi erityisen tärkeää, mutta se on myös kaikkein vaikeinta.
– Yleisenä viestinä on se, että raskaan liikenteen valvonta on heikkoa, resursseja tarvitaan lisää ja koulutettua porukkaa valvomaan, Pasanen tiivistää.
2. Työtaisteluoikeudesta pidettävä kiinni
Vaalitavoitteena on myös oikeudellisten turvaamistoimien rajaaminen pois työoikeuden piiristä: Oikeudenkäymiskaarta muutetaan siten, ettei turvaamistoimea voi kohdentaa työmarkkinajärjestölle, joka käyttää sille kuuluvaa työtaisteluoikeutta.
Satamissa tämä asia tulee vastaan, kun niihin saapuu ulkomaisia laivoja joissa työntekijöiden oikeudet eivät ole ITF:n (International Transporter Workers´ Federation) tarkastajien mukaan kunnossa. Tuolloin Merimiesunioni reagoi asiaan ja pyytää tarvittaessa AKT:n ahtaajilta tukea.
– ITF-saarroissa varustamoja vaaditaan tekemään työntekijöille työehtosopimus tai haetaan palkkasaatavia, sopimusalavastaava Juha Anttila kertoo.
Tässä tilanteessa varustamot usein hakevat oikeudellista turvaamistoimea, jonka käräjäoikeudet myös liki automaattisesti myöntävät. Saarto pitää silloin lopettaa tai uhkana ovat jopa puolen miljoonan euron sakot.
– Turvaamistoimi määrätään kysymättä toiselta osapuolelta, sen enempää Merimiesunionilta kuin AKT:lta kantaa asiaan, sanoo Anttila, joka pitää menettelyä epäoikeudenmukaisena.
Lainsäätäjä ei ole tarkoittanut turvaamistoimia keinoksi puuttua työtaisteluihin, vaan muiden oikeusvaateiden yhteyteen. Työtaistelut ovat osa perusoikeuksia ja niin merkittävä asia, ettei niitä voi sisällyttää yleiseen turvaamistoimeen. Työoikeudellisissa tilanteissa tulee väliaikaisen turvaamistoimen käyttö linjata kokonaan sen ulkopuolelle.
3. Yleissitovuudessa painoarvoa työntekijöiden järjestäytymiselle
AKT:n kolmas tavoite on, että työehtosopimusten yleissitovuus määritellään uudelleen toimialan edustavimman sopimuksen kautta.
Asiantuntijalakimies Jukka Siuruan mukaan taustalla on huoli Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden yrittämästä irtiotosta koko yleissitovasta työehtosopimusjärjestelmästä.
– Suomen Yrittäjiltä ja muilta, jotka vastustavat yleissitovuutta unohtuu, että mallista on etua myös työnantajille. Se tasapainottaa yritysten kilpailua ja vakauttaa työmarkkinoita, Siurua sanoo.
Yleissitovuus on tärkeä Suomen kilpailukyvyn ja ennaltaarvattavuuden kannalta. Myös työntekijöiden kannalta työmarkkinoiden tulee olla kiinnostavia.
– Työmarkkinoita ei voi jättää kellumaan tilanteeseen, jossa voisi maksaa mitä tahansa palkkaa. Onko meillä enää sivistynyt yhteiskunta, jos aletaan maksaa palkkaa, jolla ei tulee toimeen?
Viime kierroksella nähtiin kuitenkin, että myös Teknologiateollisuuden sisällä valtaosaa yrityksistä halusi jatkaa yleissitovien työehtosopimusten kanssa. Tehtiin turha liike, johon edes yritykset eivät olleet valmiiita.
AKT katsoo, että työehtosopimuksen yleissitovuuden määritelmää on syytä täsmentää. Määritelmässä on jatkossa otettava huomioon, muiden kriteerien ohella työntekijöiden järjestäytymisaste, joka tällä hetkellä vaikuttaa vain osana kokonaisharkintaa. Järjestäytymättömien työnantajien alaisuudessa työskentelevien oikeuksia on parannettava katsomalla yleissitovaksi se työehtosopimus, jonka piirissä on eniten työntekijöitä.
4. AKT-lehden gallupissa teiden heikko kunto kirvoittaa kuljettajien kielenkannat
Kuljettajia ei tarvitse houkutella puhumaan. Oli kyse sitten Etelä- tai Pohjois-Suomen teistä, niiden huonosta kunnosta löytyy esimerkkejä erityisesti mitä pienemmille teille mennään. Terveisiä lähtee myös tuleville kansanedustajille: ”Tehkää nyt PRKL jotain!”
AKT:n tavoitteiden kärjessä on maanteiden korjausvelan pienentäminen. Tarvitaan pitkäaikainen tavoiteohjelma tieverkon korjausvelan pienentämiseksi ja tieverkon kunnon selkeäksi parantamiseksi. Tavoitteen perusteet kerrottiin laajemmin AKT-lehdessä 6/22. Asian tiivistää, että maanteiden korjausvelka oli kesäkuussa 2022 noin 1,6 miljardia euroa.
Tuomo Toropainen ajaa maakuntajakelua Itä-Suomessa, pääosin Joensuun seudulla
Tuomo Toropaisen mukaan isommat tiet ovat pääosin hyväkuntoisia mutta esimerkiksi routavaurioita korjataan liian hitaasti ja reiät sekä halkeamat saattavat jäädä koko vuodeksi korjaamatta. Kantateille tehdään väliaikaisia paikkauksia, jotka eivät kestä. Erityisesti sahateollisuuden tuotteita ajava raskas kalusto kärsii itäsuomalaisilla teillä. Järjetöntä on Toropaisen mukaan myös se, että korjaukset tehdään niin kehnosti, että näitä paikkauksia joudutaan toistuvasti uudelleen paikkaamaan.
Jani-Petri Korpela ajaa kemikaalikuljetuksia
Etelä-Suomen alueella
Jani-Petri Korpelan kokemuksen mukaan korjaukset tehdään niin heikosti, että teitä joudutaan jatkuvasti repimään uudelleen auki ja korjaamaan jo korjattuja kohtia. Myös päällysteiden laadussa on jotain vikaa, kun vajaat kolme vuotta käytössä olleet päällysteet ovat jo menneet puhki. Jotain positiivista kuitenkin löytyy myös: ”kaakonkulmalla” on hakattu risukkoja teiden vierestä puhtaaksi ja näin näkyvyys on saatu paremmaksi, esimerkiksi hirvi on helpompi havaita aiemmin.
Jyrki Heikkinen ajaa Vuokatista kaikkialle Suomeen
Jyrki Heikkinen joutuu ajoittain käyttämään enemmän aikaa matkantekoon, kuin mitä suorin reitti antaisi mahdollisuuden, sillä tiestö on ajoittain niin huonossa kunnossa, että pidemmillä ja raskaammilla HCT-rekoilla ei uskalla niillä ajella. Valtatiellä vielä sujuu mutta pienemmillä teillä ollaan ”herran hallussa”. Myös talviolosuhteet aiheuttavat ongelmia, koska teiden auraus on niin puutteellista, että mainitulla yhdistelmällä ei tahdo mahtua esimerkiksi kaikille huoltoasemille eikä pysäköintipaikoille.
Jarmo Örni ajaa Vaasan kaupunkiliikennettä
Kaupunkiliikennettä hankaloittavat erilaiset viemäröinti- ja muut kaupunkiin liittyvät parannustyöt, jotka hidastavat ajoa mutta joita työnantaja tai kaupunki ei huomioi aikataulusuunnittelussa. Myös Jarmo Örni on huomannut puutteet asfaltoinnissa ja teiden korjauksissa, joita hänen mukaansa tehdään ”teipillä päälle” -menetelmällä: ei korjata kunnolla vaan paikataan pintaa ja sitten sama joudutaan kohta tekemään uudelleen. Kunnollisen aurauksen puuttuminen näkyy kaupunkiliikenteessä lumisina talvina, jolloin pysäkeille ei päästä normaaliin tapaan ottamaan matkustajia kyytiin.
5. Alipalkkauksesta tehtävä selkeä rikos
Harmaan talouden vähentäminen ja näennäisyrittäjyyden kitkeminen vaatii ensinnä alipalkkauksen kriminalisointia. Rikoslakiin lisätään alipalkkauksen kriminalisoiva lainsäännös. Mikäli työnantaja maksaa yleissitovan työehtosopimuksen alittavaa palkkaa, katsotaan menettely virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi. Palkkarikosten valvontavastuu säädetään osaksi aluehallintoviranomaisten lakimääräisiä tehtäviä.
– Suomessa räikeät työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset yleistyvät kovaa vauhtia esimerkiksi ravintola-alalla. Ne ovat täysin rikollista toimintaa. Toistaiseksi tapauksia ei ole ollut kuljetusalalla paljon. Sen sijaan on ollut jatkuvasti onglelmia, että järjestäytymättömät työnantajat haluavat maksaa alle työehtosopimusten, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.
Kun sekä valvonta että sanktiot puuttuvat, on helppo maksaa mitä sattuu. Kriminalisointi on nähty yhteiskunnallisessa mielessä viimeisimpänä vaihtoehtona. Pelkkä valvonnan lisääminen ja tukitoimet ihmisille ovat kuitenkin tehottomia.
– Jos halutaan asia saada oikeasti kuriin, alipalkkauksen kriminalisointi on ainoa vaihtoehto, Kokko kertoo AKT:n linjasta.
Suomen lainsäädäntöön tulee lisätä alipalkkauksen kriminalisointia koskeva lainsäännös. Jos työntekijälle maksetaan alle yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, on tämä työnantajan menettely katsottava virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi.
Työsuhteelle selkeämmät tunnusmerkit
Osa harmaan talouden kitkemistä on työsuhteen tunnusmerkistön tiukentaminen. Työsopimuslain mukaisen työsuhteen ja työntekijän määritelmät ja tunnusmerkistöt on selvennettävä koskemaan myös alustatalouden työntekoa. Myös alustatyönantajan asema ja työnantajavelvoitteet on määriteltävä selkeästi työlainsäädännössä.
Alustatalousdirektiivillä ongelmaa on jo yritetty ratkoa, mutta siihen tarvitaan tiukemmat määrittelyt.
– Lainsäädäntö pitäisi muuttaa niin, että lähtökohtaisesti alustataloustilanteissa kyse on työsuhteesta. Jos on toisin, näyttövelvollisuus olisikin tilaajalla. Jos Eurooppakin kulkee siihen suuntaan, että halutaan suitsia tätä alustataloutta, miksei Suomikin, Kokko sanoo.
Alustataloudessa erityisesti nuoret työntekijät luulevat olevansa työsuhteessa, mutta ongelmatilanteessa huomaavat, etteivät olekaan. Työsuhteen tunnusmerkistö on hämärtynyt. Työsuhteen ja yrittäjyyden rajamaille syntyneeseen alueeseen kuuluvat myös ”kevytyrittäjyys”, nollatyösuhteet, toimeksiannot ja provisiopalkkaiset työsuhteet.
Järjestöjen kanneoikeus olisi merkittävä avaus
AKT tavoittelee myös järjestöjen kanneoikeuttal Kollektiivisesta kanneoikeudesta on säädettävä laissa, jotta ammattiliitto voi nostaa kanteen oikeudessa työntekijän puolesta.
– Järjestöjen kanneoikeus on ammattiyhdistyksille tärkeä asia ja on ollut jo pitkään. Tätä on tavoiteltu jo ainakin minun koko kymmenvuotisen ay-urani ajan, lakimies Matti Andström sanoo.
Mikäli järjestöillä olisi kanneoikeus, ammattiliitto voisi toimia yksittäisen työntekijän tai työntekijöiden puolesta. Kynnys puuttua epäkohtiin olisi matalampi. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevan työntekijän on usein mahdotonta käydä oikeutta omaa työnantajaansa vastaan. Tässä auttaa kollektiivinen kanneoikeus. Yhden ihmisen ei tarvitsisi leimautua “hankalaksi työntekijäksi”, vaan kanteen voi nostaa ammattiliitto.
– Yksinkertaistaen voidaan todeta, että ammattiliitto ottaa kannettavakseen riskin häviöstä, kun haetaan periaateratkaisu jostain asiasta.
Kiinnijäämisriskin nostaminen on tehokkain tapa estää rikoksia ennalta. Nyt väärinkäytöksiä tapahtuu paljon siksi, että työntekijät eivät uskalla tehdä mitään ja lakia rikkovat työnantajat tietävät tämän. Ammattiliitoilla on tieto väärinkäytöksistä, mutta liian kapeat keinot puuttua niihin. Kanneoikeus olisi iso edistysaskel.
Artikkeli on julkaistu lehdessä 7/2022.
